haku: @keyword indoor climate / yhteensä: 7
hakutulos-lista
viite: 5 / 7
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Stagnäs, Magnus
Työn nimi:Toimistorakennuksen energiatehokkuuden parantaminen passiivitalokonseptia soveltaen
Improving the energy efficiency of office buildings by means of the passive house concept
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2009
Sivut:119      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Energiatekniikan laitos
Oppiaine:LVI-tekniikka   (Ene-58)
Valvoja:Kurnitski, Jarek
Ohjaaja:Valjus, Juha
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:office building
energy efficiency
passive house
indoor climate
low-energy house
toimistorakennus
energiatehokkuus
passiivitalo
sisäilmasto
matalaenergiarakentaminen
Tiivistelmä (fin): Uhkaava ilmastonmuutos ja fossiilisten polttoaineiden rajoitettu saatavuus ovat synnyttäneet tarpeen säästää energiaa.
Rakennusalalla on tässä yhteydessä keskeinen rooli, sillä rakennukset kuluttavat 40 prosenttia Suomen primäärienergiasta.
Tämän työn tavoitteena oli toimistorakennusten tehokkuuden parantaminen hyvän sisäilmaston puitteissa.
Apuna käytettiin passiivitaloperiaatteen teorioita.
Nämä perustuvat muun muassa ulkovaipan lämpöhäviöiden ja ilmavuotojen minimointiin, tehokkaaseen poistoilman lämmön talteenottoon sekä ilmaisten lämpökuormien hyödyntämiseen.

Ongelmaa lähestyttiin tietokonepohjaisen energia- ja sisäilmastosimuloinnin avulla.
Tutkimuskohteeksi valittiin Kuntotalo, joka on Helsingin Ruoholahteen rakennettava viisikerroksinen toimistorakennus.
Simulointi tehtiin sekä nykyisten että vuonna 2010 voimaan tulevien lämmöneristysnormien perusteella.
Tämän jälkeen lähdettiin tarkastelemaan erilaisten rakenne- ja taloteknisten ratkaisujen energiansäästöpotentiaaleja.
Lopuksi yhdisteltiin hyväksi todetut ratkaisut suomalaisen toimistorakennuksen eräänlaiseksi optimiratkaisuksi.

Tulosten perusteella vaipan umpiosiin kohdistuvilla energiansäästötoimenpiteillä on vähäinen merkitys energiankulutukseen.
Tämä johtuu siitä, että suurin osa tutkimuskohteen vaipan lämpöhäviöistä aiheutui runsaista lasipinnoista.
Umpiosien merkitys korostuu kohteissa, joissa niitä on suhteellisesti enemmän.
Ikkunoiden lämmönläpäisykertoimen alentaminen osoittautui tehokkaaksi energiansäästökeinoksi.
Lisäksi auringonsuojaratkaisuilla oli suuri vaikutus jäähdytystarpeeseen.
Termisen massan lisääminen ei tuottanut tuntuvia hyötyjä, eikä myöskään yötuuletuksen käyttö jäähdytyskauden aikana.
Sen sijaan ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho ja lämmön talteenottolaitteen hyötysuhde osoittautuivat tärkeiksi tekijöiksi.
Huippuimurin käyttö ei ole energiateknisessä mielessä suositeltavaa.
Ilmanvaihtoa koskevien tekijöiden merkitys korostuu kohteissa, joissa on suuria ilmavirtoja.
Vähäenergisten valaisimien ja sähkö- laitteiden käyttö on suositeltavaa monista syistä.
Sen lisäksi, että ne alentavat sähkönkulutusta, ne myös pienentävät jäähdytystarvetta.

Optimiratkaisu ei täysin täyttänyt passiivitalon energiavaatimuksia, mutta tutkituilla toimenpiteillä vuosikulutusta saatiin pudotettua 40 prosentilla alku- tilanteeseen verrattuna.
Tutkimus osoitti, että vaikka passiivitaloteoriasta löytyy hyviä elementtejä, se ei alkuperäisessä muodossaan oikein sovi suomalaiseen toimistorakennukseen.
Energiatehokkuus ei välttämättä synny eristepaksuutta kasvattamalla.
Tutkimuksen tärkein tulos on, että saatiin suositukset ja toimintaohjeet toimistorakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi.
ED:2009-06-10
INSSI tietueen numero: 37501
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI