haku: @instructor Repokari, Lauri / yhteensä: 8
hakutulos-lista
viite: 5 / 8
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Huttunen, Niina
Työn nimi:Agile user-centered software design process for Outotec
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2009
Sivut:(5+) 110 s. + liitt. 17      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Tietotekniikan laitos
Koulutusohjelma:Informaatioverkostojen tutkinto-ohjelma
Oppiaine:Käytettävyystutkimus   (T-121)
Valvoja:Nieminen, Marko
Ohjaaja:Repokari, Lauri
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:user-centered design
agile software development
design science
process design
käyttäjäkeskeinen suunnittelu
ketterä ohjelmistokehitys
suunnittelutiede
prosessin suunnittelu
Tiivistelmä (fin): Diplomityössä kehitetään ohjelmistosuunnittelumalli asiakasorganisaatiolle.
Tuloksena esitellään ketterä ja käyttäjäkeskeinen ohjelmistosuunnittelumalli.
Tutkimuksen viitekehyksenä on sovellettu suunnittelutiedettä (engl. design science), jota voidaan yleisesti käyttää organisaatioiden kehityksessä.
Suunnittelutieteessä tutkija kehittää alaan liittyvää tietoa, jota asiantuntijat voivat käyttää ratkaistessaan ongelmia kyseisellä alalla.

Kohdeyritys halusi tulevan mallin olevan ketterä ja käyttäjäkeskeinen.
Ketterät ohjelmistokehitysmetodit on kehitetty ratkaisemaan tyypillisiä ohjelmistokehityksessä esiintyviä ongelmia.
Liukuvia aikatauluja, ylitettyjä budjetteja ja huonoa laatua yritetään välttää lisäämällä kommunikointia ja yhteistyötä sekä vähentämällä suunnittelua ja dokumentointia.
Käyttäjäkeskeisellä kehityksellä on puolestaan olennainen rooli käytettävien tuotteiden suunnittelussa.
Nämä kaksi suunnittelu- ja toteutustapaa voidaan yhdistää keskenään, vaikka niillä onkin eroavaisuuksia.
Yksi vaihtoehto on toteuttaa käyttäjätiedon kerääminen, käyttöliittymäsuunnittelu, ohjelmiston toteutus sekä prototyypin testaaminen rinnakkaisissa sykleissä, jotka ovat kukin eri vaiheissa.

Ketterän kehityksen ja käyttäjäkeskeisyyden yhdistäminen oli lähtökohta diplomityölle.
Empiirisessä tutkimuksessa haastateltiin organisaation työntekijöitä eli prosessin tulevia käyttäjiä.
Haastatteluissa selvitettiin organisaation nykyisiä käytäntöjä sekä tarpeita ja toiveita tulevalle mallille.
Lisäksi tulevat käyttäjät analysoivat itsekin haastatteluaineistoa ja suunnittelivat ratkaisuja haastatteluissa havaittuihin ongelmiin.
Loppuvaiheessa he arvioivat ja kommentoivat prosessimallin alustavaa versiota, joka oli suunniteltu käyttäjätarpeiden pohjalta.
Toisin sanoen prosessin tulevilla käyttäjillä oli olennainen rooli prosessin suunnittelussa.

Tämän tutkimuksen tulos on kohdeyritykselle tarkoitettu ketterä ja käyttäjäkeskeinen ohjelmistosuunnittelumalli.
Mallin tukena esitellään tämänhetkiset ohjelmistokehityskäytännöt kohdeyrityksessä sekä yrityksen työntekijöiden kehitystarpeet ja -ideat liittyen käytäntöihin.
Mallin tuoma muutos saattaisi olla sellaisenaan kuitenkin liian iso.
Tämän takia kohdeyritykselle on esitelty myös porrasmalli, jonka avulla ketteryyttä ja käyttäjäkeskeisyyttä voi lisätä asteittain ohjelmistosuunnittelussa.
Seuraavaksi on tärkeää tutkia, kuinka diplomityössä kehitetty ohjelmistosuunnittelumalli toimii käytännössä.
ED:2009-10-05
INSSI tietueen numero: 38404
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI