haku: @keyword QCM-D / yhteensä: 7
hakutulos-lista
viite: 3 / 7
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Junka, Karoliina
Työn nimi:Adsorption of polysaccharides on nanocellulose
Polysakkaridien adsorptio nanoselluloosaan
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2009
Sivut:iv + 66 s. + liitt. 14      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan laitos
Oppiaine:Puunjalostuksen kemia   (Puu-19)
Valvoja:Laine, Janne
Ohjaaja:Österberg, Monika
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  467   | Arkisto
Avainsanat:polysaccharide adsorption
cellulose nanofibril
QCM-D
polysakkaridien adsorptio
nanofibrillaarinen selluloosa
QCM-D
Tiivistelmä (fin): Polysakkaridien adsorptiokäyttäytymistä selluloosan nanofibrillien pinnalle tutkittiin kvartsikidemikrovaa'an (QCM-D) ja atomivoimamikroskopian (AFM) avulla.
Tavoitteena oli vertailla erilaisten polysakkaridien adsorptiota selluloosaan ja löytää tärkeimmät adsorptioon vaikuttavat tekijät.
Työssä tutkittiin galaktomannaanien, ksyloglukaanin, ksylaanin, kitosanin ja karboksimetyyliselluloosan adsorptiokäyttäytymistä eri molekyylimassoilla.
Työssä otettiin myös selvää suolapitoisuuden ja pHn vaikutuksesta varautuneiden polysakkaridien adsorptioon ja NFC -pintaan.

Tutkitut polysakkaridit adsorboituivat pysyvästi selluloosaan.
Ominaisuuksia, jotka johtivat polysakkaridien pysyvään adsorptioon selluloosapinnalle, olivat lineaarinen glukaani- tai mannaaniketju, vesiliukoisuus ja neutraalisuus.
Varauksellisten polysakkaridien adsorptiota oli mahdollista parantaa adsorptio-olosuhteita optimoimalla.
CMCn adsorptiota selluloosapinnalle voitiin parantaa suolapitoisuutta nostamalla.
Suolapitoisuuden nosto ei kuitenkaan lisännyt ksylaanin adsorptiota, vaikka ksylaani on myös anioninen.
Kitosan pystyi adsorboitumaan selluloosapinnalle korkeassa pHssa.

Polysakkaridien sivuryhmät, kuten galaktaani ja arabinoosi, vaikuttavat merkittävästi polysakkaridien liukoisuusominaisuuksiin ja konformaatioon, mutta ne eivät pysty sitoutumaan selluloosaan.
Adsorption määrään vaikuttaa polysakkaridien rakenne ja mahdollisuus muodostaa sidoksia selluloosaan.
Kokeissa voitiin myös havaita, että molekyylimassalla on vaikutusta polysakkaridien adsorptioon.
Galaktomannaanit adsorboituvat selluloosaan luultavasti vetysidoksin.
Ksyloglukaani adsorboituu nopeammin NFC -pinnalle kuin galaktomannaanit, mikä luultavasti johtuu ksyloglukaanin konformaatiosta.
Varautuneet polysakkaridit adsorboituvat selluloosaan vain optimaalisissa olosuhteissa.
ED:2009-11-11
INSSI tietueen numero: 38554
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI