haku: @author Aalto, Miikka / yhteensä: 2
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Aalto, Miikka |
| Työn nimi: | Induktiokarkaistujen hammaspyörien väsymiskestävyys |
| Fatigue strength of induction hardened gears | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2009 |
| Sivut: | 121 (+24) Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Koneenrakennustekniikan laitos |
| Oppiaine: | Koneenrakennuksen materiaalitekniikka (Kon-67) |
| Valvoja: | Hänninen, Hannu |
| Ohjaaja: | Kiesi, Timo |
| Digitoitu julkaisu: | https://aaltodoc.aalto.fi/items/a71c9ef7-6350-4bcf-9ff1-d4b824035f5c |
| OEVS: | Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | case hardening induction hardening high frequency (HF) simultaneous dual frequency (SDF) gap by gap hardening spur gear fatigue strength module 5 pulsator test FZG-test wheel abrasion strain gauge measurement ISO 6336 surface fatigue tooth bending strength Hertz's contact pressure 42CrMo4 34CrNiMo6 pitting load capacity pintakarkaisu induktiokarkaisu korkeataajuuskarkaisu väli- väliltä karkaisu hammaspyörä väsymiskestävyys väsyminen moduuli 5 pulsaattorikoe FZG-koe venymäliuskamittaus pintaväsyminen tyvilujuus abraasio Hertzin pintapaine tehonsiirtokyky |
| Tiivistelmä (fin): | Työssä tutkittiin induktiokarkaistujen hammaspyörien väsymiskestävyyttä pulsaattori- ja FZG kokeilla. Tutkitut karkaisumenetelmät olivat korkeataajuuskarkaisu (HF), kaksitaajuuskarkaisu skannaamalla (DFS) sekä yhtäaikainen kaksitaajuuskarkaisu (SDF). Tutkittavana olivat 42CrMo4- ja 34CrNiMo6-tyyppiset teräkset. Kiekkokulutuskoelaitteella tutkittiin em. terästen lisäksi induktiokarkaistua 50CrMo4- ja hiiletyskarkaistua 17CrNiMo6-terästä. Moduuli 16 hammaspyörän hampaan tyvestä mitattiin väsytyskokeen aikana paikallisia venymiä. Karkaisukerrosten analysointiin käytettiin makrokuvausta ja valomikroskooppia. Murtopintojen analysointiin käytettiin makrokuvausta sekä pyyhkäisyelektronimikroskooppia (SEM). Hammaspyörille tehtyjä väsytyskokeita verrattiin vastaaviin hiiletyskarkaistuille koepyörille tehtyihin pulsaattorikokeisiin sekä ISO 6336-standardin antamiin mitoitusohjeisiin. Venymämittausten perusteella arvioitiin ISO 6336-standardin B-metodin laskentatarkkuutta. Kaikilla karkaisumenetelmillä kyettiin välttämään pahimmat induktiokarkaisulle tyypilliset virheet. Tutkitut karkaisumenetelmät ylittivät induktiokarkaisulle ISO 6336-standardissa asetetut vaatimukset. Tyvilujuuden suhteen saavutettiin 97 % hiiletyskarkaistujen verrokkipyörien tehonsiirtokyvystä. Kiekkokulutuskokeiden tulokset osoittivat, että suurilla pintapaineilla (4400 MPa) väsymiskestävyys on suoraan verrannollinen hiilipitoisuuteen. ISO 6336 B-metodilla lasketut ja venymäliuskalla mitatut venymäarvot vastasivat toisiaan hyvin, mutta virherajat olivat suhteellisen suuret, noin 10 %. Suurin epävarmuutta aiheuttava tekijä on laskennassa käytettävien geometriaparametrien määritys. |
| ED: | 2009-11-12 |
INSSI tietueen numero: 38571
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI