haku: @keyword risk assessment / yhteensä: 23
viite: 14 / 23
Tekijä:Pöyry, Emilia
Työn nimi:Pilaantuneiden alueiden kunnostaminen rakentamistarkoituksiin
Remediation of contaminated land for construction purposes
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2009
Sivut:58 (+12)      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos
Oppiaine:Geoympäristötekniikka   (Yhd-33)
Valvoja:Peltoniemi, Markku
Ohjaaja:Salonen, Sakari ; Järvinen, Kimmo ; Tengvall, Jukka
Digitoitu julkaisu: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/97142
OEVS:
Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:contaminated soil
risk assessment
remediation
land use planning
pilaantuneet maat
riskinarviointi
kunnostaminen
maankäytön suunnittelu
Tiivistelmä (fin): Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia koskeva valtioneuvoston asetus 214/2007 tuli voimaan 1.6.2007.
Sen myötä Suomessa on ryhdytty painottamaan kohdekohtaista riskinarviointia pilaantuneiden kohteiden kunnostamisen suunnittelussa.
Lisäksi vuonna 2008 julkaistussa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa kiinnitetään huomiota maankäytön suunnittelun merkitykseen altistumisriskin pienentämisessä pilaantuneilla maa-alueilla sekä parhaan käyttökelpoisen menetelmän periaatteen kehittämiseen kunnostustoimien suunnittelussa.

Tässä työssä keskitytään kunnostettavan alueen tulevan maankäytön vaikutukseen terveys- ja ekologisiin riskeihin sekä kunnostusmenetelmien valintaan, Niiden ohella tarkastellaan sosiaalisia ja taloudellisia riskejä.
Maankäyttömuodoista käsitellään asuin-. virkistys-, liikenne- sekä teollisuus- ja työpaikka-alueet.
Altistusreiteistä suurin huomio on kiinnitetty merkityksellisimpiin: maan ja ravintokasvien syömiseen sekä sisäilman hengittämiseen.
Lisäksi altistusreiteistä on käsitelty maapölyn ja ulkoilman hengittäminen.

Esimerkkikohteina on tarkasteltu viittä erilaista kunnostuskohdetta. jotka liittyvät kuhunkin käsitellyistä maankäyttömuodoista.
Kunnostuskohteet on valittu siten, että niissä tulee esille mahdollisimman monipuolista riskinarviointia ja mahdollisimman monia käytössä olevia kunnostusmenetelmiä.

Työssä on määritelty teoreettisia terveysperusteisia maksimipitoisuuksia tietyille haitta-aineille maaperässä, kun altistusreittejä suljetaan.
Lisäksi on tarkasteltu kunnostusmenetelmien soveltuvuutta eri maankäyttömuodoille.
Jokaiselle maankäyttömuodolle on luotu oma "kunnostusmenetelmämatriisi', jota voidaan käyttää apuna menetelmiä valittaessa.
Matriiseja laadittaessa on arvioitu menetelmien tehoa eri haitta-aineille ja niiden kestoa sekä maaperäolosuhteiden vaikutusta niiden soveltuvuuteen.
Työssä on myös arvioitu maankäytön suunnittelun ja pilaantuneiden alueiden kunnostamisen tehokkaamman yhteensovittamisen ekologisia ja taloudellisia vaikutuksia.
Tiivistelmä (eng): The Government Decree on the Assessment of Soil Contamination and Remediation Needs entered into force on June 1st 2007, since then, site specific risk assessment has been emphasized on the planning of remediation of contaminated soil sites in Finland, The Finnish Ministry of Environment presents objectives for more effective waste management in the National Waste Plan, published in 2008.
These objectives include land use planning as a way to reduce exposure on contaminated soil sites as well as intensifying the use of best available technology (BAT) in the planning of remedial methods.

In this thesis, mainly the influence of future land use on health and ecological risks and selecting remedial methods is studied.
Furthermore, also the significance of social and economical risks is observed.
The land use scenarios investigated are residential, recreational, traffic and industrial/commercial areas.
The exposure routes concentrated on in the thesis are ones with the biggest significance: ingestion of contaminated soil particles, consumption of contaminated crops and inhalation of contaminated vapours via indoor air.
In addition inhalation of contaminated vapours and soil particles outdoors are dealt with.

Five different remediation sites are presented as example eases concerning all of the four land use scenarios investigated.
The cases have been chosen to represent as versatile risk assessment and as many different remediation methods as possible.

In this thesis, theoretical heath based maximum concentrations in soil are defined for certain contaminants when exposure routes are being closed.
In addition the suitability of different remediation methods for different land use scenarios are studied.
A "remediation method matrix" has been created for every land use scenario, which can he used as accessory when selecting the proper method for a specific case.
In the evaluation of the suitability of different methods, the efficiency of methods on contaminants, duration and soil conditions have been taken into account.
The impact of more effective integration of land use planning and remediation of contaminated soil sites on ecological and economical factors is also observed.
ED:2010-02-09
INSSI tietueen numero: 38904
+ lisää koriin
INSSI