haku: @keyword culture / yhteensä: 12
viite: 6 / 12
| Tekijä: | Nummikoski, Milla |
| Työn nimi: | Telakkaranta - Kulttuurisatama Helsingin Hietalahteen |
| Telakkaranta - a Cultural Harbour to Hietalahti Helsinki | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2010 |
| Sivut: | 122 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtuurin laitos |
| Oppiaine: | Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus (A-36) |
| Valvoja: | Harris, Trevor |
| Ohjaaja: | Hyrkäs, Johanna |
| Sijainti: | P1 Ark A | Arkisto |
| Avainsanat: | urban design culture Hietalahti Telakkaranta dock kaupunkisuunnittelu kulttuuri Hietalahti Telakkaranta telakka |
| Tiivistelmä (fin): | Tämä työ pyrkii kartoittamaan Hietalahden telakalta vapautuvan Telakkarannan alueen mahdollisuuksia ennen kuin alueen käyttö ja uudisrakentamisen muoto ovat varmistuneet. Tavoitteena on alueen inventointi kaupunkisuunnittelun kannalta olennaisin osin asemakaavatyön ja tulevan arkkitehtuurikilpailun pohjaksi. Lisäksi työ selventää taustaa kulttuuritoiminnalle ja sen kehitykselle kaupungissamme tueksi alueen tulevalle käytölle. Työn analyysiosuus perustuu kirjallisuuteen, haastatteluihin ja Helsingin kaupungin arkistokokoelmiin. Hietalahden ranta-alueet ovat kaupunkimme ensimmäisiä teollisuusalueita ja telakka alueen viimeisiä teollisia toimijoita. Alueen tyhjentyminen teollisuudesta seuraa maailmanlaajuista trendiä, jossa keskusta-alueilla sijaitsevia entisiä teollisuusalueita rakennetaan muun muassa asuinkäyttöön teollisten toimijoiden siirtyessä kauemmas kaupunkirakenteesta halvempien ja laajempien tonttimaiden sekä parempien yhteyksien vetovoimasta. Kehitys on selkeästi nähtävissä myös Helsingissä, jonka kasvun myötä kaupunkirakenne on vähittäin saavuttanut alkujaan kaupunkialueen ulkopuolelle sijoitetut teollisuusalueet ja teollisuus on tämän myötä puolestaan paennut väljemmille maille. Hietalahden rannoilla toiminut ja osittain edelleen toimiva teollisuus on keskittynyt yhtäältä merelliseen toimintaan, jota edustavat telakka- ja satamateollisuus, ja toisaalta rakennusaineteollisuuteen alueen maaperän tarjoaman raaka-aineen vuoksi. Hietalahden rannoilla on ollut myös lukuisia muuntyyppisiä teollisuuden aloja, joten selkeää kategorisointia ei voida tehdä. Alueen toiminnan valinta voidaan tehdä historiallista jatkuvuutta tukien. Telakkarannan kehittäminen kulttuurikäyttöön perustuu sen oivalliselle sijainnille kantakaupungin laidalla. Julkisen liikenteen yhteydet alueelle ovat toimivat ja paranevat entisestään Hernesaaren rakentamisen myötä. Keskeinen sijainti velvoittaa rakentamaan alueen kantakaupunkimaisen tiiviisti ekologisen kestävyyden nimissä. Alueen rakennuskanta on moninainen ja käsittää useita rakennushistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Alueen tunnelmaa ovat osaltaan tekemässä teollisuus- ja telakka-fragmentit; myös rakennusten rosoisuus ja kuluneisuus on osa alueen luonnetta. Uudisrakentaminen tulee sovittaa tähän ympäristöön, eikä säilytettäviä rakennuksia tule ylisaneerata. Hietalahti on satama- ja telakkatoimintojen hallitsema merenlahti. Hietalahden itärannan rakennetut alueet liittyvät kiinteästi kantakaupunkiin. Kaupunkirakenne alueella on hyvin kerroksellista ja käsittää runsaasti muistumia teollisuustoiminnasta. Moottoriliikenne alueella on vilkasta ja kevyen liikenteen ympäristö kärsii tästä erityisesti. Alue on luonteeltaan merellinen, mutta veden äärellä kulkeva kantakaupungin rantoja kiertävä virkistysreitti kaipaa kehittämistä. Telakkarannan alue sijaitsee reitin varrella ja voi toimia avauksena kehittämishankkeelle. Telakkarannan välittömässä naapurissa sijaitseva Punavuoren kaupunginosa on monipuolinen ja elinvoimainen, ja tarjoaa pohjan Telakkarannan kehittämiselle - esimerkiksi infrastruktuuri ja palvelurakenne ovat alueella valmiina. Punavuoren luova keskittymä on syntynyt muun muassa halpojen laketilojen ja nuorekkaan ilmapiirin myötävaikutuksesta. Tämä ilmapiiri tarjoaa lähtökohdan toiminnalle myös Telakkarannassa. Luovaa yritystoimintaa on myös aivan alueen naapurikortteleissa. Punavuoreen muodostettu Design District Helsinki on esimerkki alueen tunnettuuden ja arvon tietoisesta kehittämisestä luovaan 'toimintaan nojaten. Design Districtin kehittäminen luomalla Telakkarantaan keskittymän toinen napa laajentaa aluetta nykyistä syvemmälle Punavuoreen, ja tuo alueen kansainvälisten risteilyalusten matkustajien ulottuville. Telakkaa ympäröiviä teollisuudelta ja satamatoiminnoilta vapautuvia alueita kehitetään vahvasti rakentamalla niitä pääosin asuinkäyttöön ja kantakaupunkimaisen tiiviisti. Jätkäsaareen ja Hernesaareen tulee muuttamaan yhteensä noin 20 000 asukasta, joille Telakkaranta tarjoaa kulttuurisen olohuoneen ja valikoituja palveluita lähietäisyydellä. Telakkarannan rakentaminen on osa kaupungin ranta- alueiden kehittämiseen liittyvää hanketta, jonka tarkoituksena on avata rannat kaupunkilaisille. Lähialueen korttelit ovat iältään ja muodoltaan vaihtelevia ja rakentuneet vähittäin. Lähietäisyydellä on myös esimerkkejä uudisrakentamisen yhdistämisestä vanhoihin teollisuusrakennuksiin. Helsinki on kulttuurikaupunkina nuori ja kulttuuritoiminta varsinaisen korkeakulttuurin rinnalla hakee vielä muotoaan. Toisaalta esimerkiksi tapahtumia ja festivaaleja on kaupungissamme lukuisia. Kulttuurin merkitys yhteiskunnassa vahvistuu kaiken aikaa eikä kulttuuria tule nähdä erillisenä asiana tai ylimääräisenä lisänä, vaan pikemminkin osana jokapäiväistä elämää. Myös kulttuurinen tilantarve kaupungissamme on suurta ja edelleen kasvussa. Kaupungin rooli monimuotoisen kulttuuritoiminnan mahdollistajana on vahva ja kaipaa ulkomaisiin esimerkkeihin verraten asennemuutosta. |
| Tiivistelmä (eng): | This thesis aims to map the potential of a former shipyard area, Telakkaranta, before its future use and development has been determined. The goal is to make an inventory of the area and use it as a basis for both future planning and an upcoming architectural competition. The thesis also clarifies the background for cultural activities and their development in Helsinki. The analysis part of the thesis is based on literature, interviews and the historical archives of Helsinki City. The Hietalahti waterfront area is among the first industrial areas in the city and the shipyard has been one of the last remaining industrial functions there. Industrial activity has been cleared from the area following a global trend of central industrial areas transforming to residential use while the industrial actors relocate to cheaper, spacious and well connected areas. In Helsinki, too, urban expansion has reached the old industrial areas originally located outside the city fabric, causing the industries to find new premises in less dense areas. The Hietalahti waterfront has housed - and partly still does - sea-related industries such as the shipyard and harbour, but also construction material industries due to the raw materials present in the and areas. In addition, several other types of industrial actors have been located there, so it is not possible to make a distinct categorisation. Future activities can be chosen so that they support historical continuity. Developing Telakkaranta for cultural use is based on its outstanding location right on the edge of the city centre. The public transport connections to the area are good and they will further improve with the development of Hernesaari. The central location of the area obliges to develop it with an ecologically sustainable city centre type of density. The area contains various types of buildings, many of which are historically valuable. Fragments of the industrial past combined with the rough and rugged buildings give the area its unique atmosphere. New construction should fit into this environment and the characteristics of the existing buildings should be maintained when renovated. The Hietalahti bay is dominated by harbour and shipyard activities. The built area on the eastern shore of Hietalahti connects directly to the city fabric. The city structure in Hietalahti is layered and contains various traces of the industrial past. Busy traffic cuts through the area, causing noise in the pedestrian realm. The sea gives the area a marine character, but the recreational route that runs along the city centre waterfront is in need of improvement. The Telakkaranta area is situated on this route and may spark some ideas for enhancement. The Punavuori district right beside Telakkaranta is a diverse and vital neighbourhood and building on its existing infrastructure and services provides a foundation for developing Telakkaranta. The concentration of creative actors in Punavuori has occurred thanks to the combination of cheap rental spaces and a youthful atmosphere - a force that can be used in creating activities in Telakkaranta as well. Creative entrepreneurs are also located in the blocks bordering the area. Design District Helsinki is an example of consciously making use of the creative actors in developing the reputation and value of Punavuori area. Creating a second focal point for the Design District in Telakkaranta brings the area closer to Punavuori and makes the whole district accessible for international cruise passengers. The surrounding areas of the dock, including the soon and already vacant industrial and harbour areas, will be strongly developed by constructing mainly dense and city-like residential buildings. A total of 20 000 new residents will move to Jätkäsaari and Hernesaari areas and Telakkaranta will offer a cultural living room and specialised services for these people. The construction of Telakkaranta is part of a larger scheme to develop the waterfront areas of the city and open them up for the citizens to use. The blocks nearby vary in age and composition as they have been built gradually over time. Examples of combining new architecture with old industrial buildings can be found within short distance. The history of Helsinki as a cultural city is young and if one excludes the fine arts cultural activity is yet to find its form. On the other hand, the city hosts a variety of events and festivals. The importance of culture in society is increasing and culture should not be separated from everyday life but rather seen as an essential part of it. Culture requires also a lot of space and the need for space is on the rise in Helsinki. The city has a strong role as an enabler of diverse cultural activities. Nevertheless, in comparison to international examples, a change in attitude is needed. |
| ED: | 2010-07-19 |
INSSI tietueen numero: 40006
+ lisää koriin
INSSI