haku: @keyword pinta-aallot / yhteensä: 2
hakutulos-lista
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Aarnio, Mikko
Työn nimi:Seismisten pinta-aaltojen hyödyntäminen geotekniikassa
Application of seismic surface waves in geotechnics
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2010
Sivut:60 + [5]      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta
Oppiaine:Geoympäristötekniikka   (Yhd-33)
Valvoja:Leveinen, Jussi
Ohjaaja:Hokkanen, Tero
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:surface waves
S-wave
MASW
pinta-aallot
S-aalto
MASW
Tiivistelmä (fin): Seismisten pinta-aaltojen soveltumista geotekniikan työkaluksi alettiin tutkia toden teolla n. 25 vuotta sitten.
Pinta-aalloista Rayleigh-aalloilla tiedettiin olevan yhteys S-aallon nopeuteen, joka on tärkeä geotekninen parametri mm. arvioitaessa rakenteiden stabiiliutta maaperässä.
Pinta-aalloille ohjautuu paljon enemmän energiaa kuin runkoaalloille, ja niiden geometrinen vaimennus on vähäisempi, joten ne voivat toimia hyvin kohinaisessakin ympäristössä, kuten taajama-alueilla.

Tässä työssä tehtiin kirjallisuuskatsaus viime aikoina käytettyihin menetelmiin S-aallon nopeuden saamiseksi.
Pääpaino on Rayleigh-aaltoa käyttävissä pinta-aaltomenetelmissä, mutta vertailun vuoksi käsitellään myös S-aallon suoria mittauksia ja kairareikäseismisiä menetelmiä.

Työssä testattiin lisäksi MASW-menetelmää Espoon Suomenojalla alueella, jossa on aiemmin tehty seismisiä taittumisluotauksia.
Mittausten päämääränä oli testata menetelmän toimivuutta ja käytännöllisyyttä S-aallon nopeuden selvittämisessä.
Lisätavoitteena oli selvittää, olisiko kallion sijainti pääteltävissä menetelmän avulla.

Mittauksista saatiin S-aallon nopeusprofiili kohtalaisen tarkasti n. 20 metrin asti, mutta kallion sijaintia profiilista ei voitu tulkita, sillä seismiset nopeudet olivat liian alhaisia.
Kairareikätietojen pohjalta kallion sijainnin olisi pitänyt olla ratkaistavissa linjan eteläpäässä, mutta siinä ei onnistuttu.
Esteenä saattoi olla inversioalgoritmin kyvyttömyys käsitellä kallion jyrkkää topografiaa.
Mittauspisteitä oli myös luultavasti liian harvakseltaan.
Menetelmä on kuitenkin kohtalaisen suoraviivainen, ja se tukee hyvin etenkin kairareikäseismisiä mittauksia S-aallon nopeuden selvittämisessä.
Tiivistelmä (eng): The research on seismic surface waves as a tool for geotechnics started in earnest roughly 25 years ago.
Rayleigh waves were known to have a connection with the S-wave velocity, which is an important geotechnical parameter in issues such as evaluation of the stability of structures.
On an impact, surface waves receive much more energy than body waves, and their geometrical attenuation is also lower, allowing one to use them even in noisy settings, such as urban areas.

The thesis comprises a literature review on methods used to assess the S-wave velocity field.
The emphasis is on the surface wave methods, but for comparison some seismic borehole methods and direct S-wave measurement techniques are also discussed.

A small scale field study using the MASW-method was conducted in Suomenoja, Espoo, on an area where seismic refraction surveys had been done previously.
The main objective of the study was to assess the feasibility of MASW in determining the S-wave velocity profile.
A secondary objective was to deduce whether the depth to bedrock could be interpreted with the method.

The measurements yielded the S-wave velocity profile with a fair degree of accuracy up to a depth of 20 m, but the depth to bedrock could not be determined from the profile, for the velocities were too low.
Based on borehole information, the bedrock depth should have been within the resolving limits of the method at the southern end of the line.
The steep bedrock profile may have rendered the method unsuitable for the task.
The inversion algorithm cannot cope with steeply dipping layers, and the measurement interval was probably too long.
However, MASW is a somewhat straightforward method in determining the S-wave velocity profile of a site, and it is a good complement especially for the seismic borehole methods.
ED:2010-09-24
INSSI tietueen numero: 40966
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI