haku: @keyword hyöty / yhteensä: 5
viite: 3 / 5
| Tekijä: | Korpinen, Taneli |
| Työn nimi: | Lähtötietojen oikeellisuus ja luotettavuus uusjaon hyötylaskennassa |
| The benefit calculation on land consolidation - validity and reliability of the initial data | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2010 |
| Sivut: | 82 + [6] Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Maanmittaustieteiden laitos |
| Oppiaine: | Kiinteistöoppi (Maa-20) |
| Valvoja: | Vitikainen, Arvo |
| Ohjaaja: | Hiironen, Juhana |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 329 | Arkisto |
| Avainsanat: | land consolidation reallotment benefit calculation valuation initial data uusjako hyöty hyötylaskenta lähtötiedot arviointi ja korvaukset |
| Tiivistelmä (fin): | Kiinteistönmuodostamislain mukaan uusjako saadaan suorittaa, jos siitä saatava hyöty on kustannuksia ja haittoja suurempi. Uusjaon kannattavuuslaskelmissa eri hyödynarviointimenetelmiä on käytetty vaihtelevasti, minkä takia niistä saadut tulokset ovat poikenneet toisistaan merkittävästi. Menetelmäeroista johtuen laskentojen vertailu ja siten hankkeiden priorisointi on uusjaoille rahoitusta myöntävässä Maa- ja metsätalousministeriössä koettu haasteelliseksi. Lisäksi muiden kuin välittömien maataloushyötyjen arvioinnin sivuuttaminen uusjakojen rahoitushakemuksissa on hankaloittanut hankkeiden vertailua ja hyödynarviointia. Hyötylaskennan yhtenäistämiseksi ja uusjaon vaikutusten selvittämiseksi Maanmittauslaitoksessa toteutettiin uudistamisprojekti, jossa soveltuvimmaksi ja tästä lähtien ainoaksi uusjaon hyötylaskentamenetelmäksi valittiin Arviointi ja korvaukset - tietovaraston korvaussuosituksiin perustuva kustannuslaskentamenetelmä. Menetelmässä hyödyn- arviointi toteutetaan lohkokohtaisella kustannuslaskennalla, joka käsin tehtynä olisi hyvin työläs. Tästä johtuen laadittiin taulukkolaskentapohjainen hyötylaskentasovellus laskennan helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi. Tämän monimenetelmäisen tutkimuksen tarkoitus oli arvioida hyötylaskentasovelluksen vaatimien lähtötietojen validiteettia ja reliabiliteettia. Tutkimusmenetelminä käytettiin pääosin lähtötietojen inventointia sekä lisäksi Maanmittauslaitoksen työntekijöille osoitettua haastattelua ja kirjallisuustutkimusta. Tutkimuksessa laskettiin uudelleen 20 aiemmin toteutetun, tarveselvitysvaiheessa olleen uusjaon hyödyt laskentasovellusta käyttäen. Tutkimuksen perusteella laskentasovelluksen vaatimien lähtötietojen inventointiprosessi on työläs sisältäen paljon käsin korjattavaa tietoa. Sovelluksen antamat tulokset ovat kuitenkin loogisia ja uskottavia myös haastateltujen ja uusjaon asiakkaiden mukaan. Lähtötietojen validiteetin ja reliabiliteetin osalta puutteita ilmeni etenkin IACS -peltolohkoaineistossa ja JAKO-tietojärjestelmän kulkumatkalaskennassa. Muiden kuin maatilataloudellisten hyötyjen määrittämiseen tarvittavien lähtötietojen validiteetti- ja reliabiliteettiarvioinnit jäivät vajaiksi tutkimusaineiston puutteiden, kuten tutkittujen tarveselvitysten samankaltaisuuden takia. Tutkimustulosten luotettavuutta kyseenalaistaa lisäksi todellista tilannetta rajatumpi inventointilähteiden käyttö. Todettujen, lähtötietoihin ja niiden inventointiin liittyvien puutteiden korjaamiseksi tutkimus sisältää kehittämisehdotuksia, jotka pääosin liittyvät JAKO-tietojärjestelmään. Lisäksi tutkimuksen liitteenä on yksityiskohtainen ohje lähtötietojen inventointiin. Tutkimuksen perusteella jatkotutkimustarvetta on etenkin yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnissa ja sen vaatimissa lähtötiedoissa sekä Maanmittauslaitoksen käyttämässä, mutta Maaseutuviraston omistamassa IACS-peltolohkoaineistossa. |
| Tiivistelmä (eng): | According to the Real Estate Formation Act land consolidation may be executed if the ensuing benefits exceed the incurred costs and hindrance. In Finland different benefit valuation methods have been used varyingly, which has caused remarkable differences between the results of the calculations. Therefore the comparison of the calculations and thus the prioritization of land consolidation projects (LCP) have been seen as challenging in the Ministry of Agriculture and Forestry that finances LCPs. Also the dismissal of other than immediate agriculture benefits' evaluation has complicated project comparison and benefit valuation. To standardize the benefit valuation and to find out the effects of LCPs, a reform project was executed in the National Land Survey (NLS). As a result, a cost method based on a data bank of commonly applied compensation recommendations was selected as the most suitable and hence the only benefit calculation method to be used. In the method the valuation is done with parcel-specific cost calculations. These calculations would be very toilsome to complete fully manually. Therefore a spreadsheet-based benefit calculation application was established to ease and quicken the calculations. The purpose of this multi-method research was to evaluate the validity and reliability of the initial data used by the calculation application. The initial data collation was the main applied method in the study, but also an interview directed to the employees of NLS and a literary research were used. The initial data was mostly collected from 20 earlier executed division plans of LCPs. The study showed that the initial data collation process is toilsome including a lot of manual work. However, the results given by the application are logical and believable also according to the interviewees and the farmers. Regarding the validity and reliability of the initial data, deficiencies were found especially in the IACS field parcel data and in the travel distance calculation of the JAKO data system. In the case of other than financial farm-related benefits, the validity and reliability evaluation of the initial data remained insufficient. This was mainly down to the deficiencies in the research material, for example the similarity of the examined LCPs. in comparison to real life LCP situations the sources used for the data collation were more limited in the research, which also questions the reliability of the study results. To correct the discovered deficiencies in the initial data and its collation the study includes improvement suggestions that mainly concern the JAKO data system. Also detailed instructions for the initial data collation are included as an appendix. According to the study, further research is needed especially in the valuation of the societal effects and its requisite initial data as well as in the IACS field parcel data. |
| ED: | 2010-12-21 |
INSSI tietueen numero: 41465
+ lisää koriin
INSSI