haku: @instructor Oulasvirta, Antti / yhteensä: 5
viite: 4 / 5
Tekijä:Bergström-Lehtovirta, Joanna
Työn nimi:Multimodal Flexibility in a Mobile Text Input Task
Multimodaalinen joustavuus mobiilissa tekstinsyöttötehtävässä
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2011
Sivut:v + 44      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos
Oppiaine:Laskennallinen tekniikka   (S-114)
Valvoja:Sams, Mikko
Ohjaaja:Oulasvirta, Antti
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201207022637
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  630   | Arkisto
Avainsanat:multimodal flexibility
mobile interaction
multimodal interface
text input
human-computer interaction
sensory modality
multimodaalinen joustavuus
mobiili vuorovaikutus
multimodulaarinen käyttöliittymä
moniaistinen vuorovaikutus
tekstinsyöttö
ihmisen ja koneen vuorovaikutus
aistikanava
Tiivistelmä (fin): Mobiili käytettävyys riippuu informaation määrästä jonka käyttäjä pystyy tavoittamaan ja välittämään käyttöliittymän avulla liikkeellä ollessaan.
Informaation siirtokapasiteetti ja onnistunut siirto taas riippuvat siitä, kuinka joustavasti käyttöliittymää voi käyttää erilaisissa mobiileissa käyttökonteksteissa.
Multimodaalisen joustavuuden tutkimus on keskittynyt lähinnä modaliteettien hyödyntämistapoihin ja niiden integrointiin käyttöliittymiin.
Useimmat evaluoivat tutkimukset multimodaalisen joustavuuden alueella mittaavat vuorovaikutusten vaikutuksia toisiinsa.
Kuitenkin ongelmana on, että ensinnäkään käyttöliittymän suorituksen arviointi tietyssä kontekstissa ei yleisty muihin mahdollisiin konteksteihin, ja toiseksi, suorituksen vertaaminen tilanteeseen jossa kahta tehtävää suoritetaan samanaikaisesti, paljastaa ennemminkin tehtävien välillä vallitsevan tasapainoilun, kuin itse vuorovaikutusten vaikutukset.

Vastatakseen näihin ongelmiin multimodaalisen joustavuuden mittaamisessa, tämä diplomityö eristää modaliteettien hyödyntämisen vaikutuksen vuorovaikutuksessa mobiilin käyttöliittymän kanssa.
Samanaikaisten, toissijaisten tehtävien sijaan modaliteettien hyödyntämisen mahdollisuus suljetaan kokonaan vuorovaikutuksesta.
Multimodaalisen joustavuuden arvioinnin metodia [1] käytettiin tutkimuksessa osoittamaan kolmen aistikanavan (näön, kuulon ja tunnon) käyttöasteita mobiilissa tekstinsyöttötehtävässä kolmella laitteella; ITU-12 näppäimistöllä, sekä fyysisellä ja kosketusnäytöllisellä Qwerty -näppäimistöllä.
Työn tavoitteena oli määrittää näiden käyttöliittymien multimodaalinen joustavuus ja yksittäisten aistikanavien arvo vuorovaikutukselle, sekä tutkia aistien yhteistoimintaa tekstinsyöttötehtävässä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että huolimatta ITU-12 näppäimistön hitaudesta kirjoittaa häiriöttömässä tilassa, sillä on ylivertainen mukautumiskyky toimia erilaisten häiriöiden vaikuttaessa, kuten oikeissa mobiileissa konteksteissa.
Kaikki käyttöliittymät todettiin hyvin riippuvaisiksi näöstä.
Qwerty -näppäimistöjen suoriutuminen heikkeni yli 80% kun näkö suljettiin vuorovaikutukselta.
ITU-12 oli vähiten riippuvainen näöstä, suorituksen heiketessä noin 50 %.
Aistikanavien toiminnan tarkastelu tekstinsyöttötehtävässä vihjaa, että näkö ja tunto toimivat yhdessä lisäten suorituskykyä jopa enemmän kuin käytettynä erikseen.
Auraalinen palaute sen sijaan ei näyttänyt tuovan lisäarvoa vuorovaikutukseen lainkaan.
Tiivistelmä (eng): The mobile usability of an interface depends on the amount of information a user is able to retrieve or transmit while on the move.
Furthermore, the information transmission capacity and successful transmissions depend on how flexibly usable the interface is across varying real world contexts.
Major focus in research of multimodal flexibility has been on facilitation of modalities to the interface.
Most evaluative studies have measured effects that the interactions cause to each other.
However, assessing these effects under a limited number of conditions does not generalize to other possible conditions in the real world.
Moreover, studies have often compared single-task conditions to dual-tasking, measuring the trade-off between the tasks, not the actual effects the interactions cause.

To contribute to the paradigm of measuring multimodal flexibility, this thesis isolates the effect of modality utilization in the interaction with the interface; instead of using a secondary task, modalities are withdrawn from the interaction.
The multimodal flexibility method [1] was applied in this study to assess the utilization of three sensory modalities (vision, audition and tactition) in a text input task with three mobile interfaces; a 12-digit keypad, a physical Qwerty-keyboard and a touch screen virtual Qwerty-keyboard.
The goal of the study was to compare multimodal flexibility of these interfaces, assess the values of utilized sensory modalities to the interaction, and examine the cooperation of modalities in a text input task.

The results imply that the alphabetical 12-digit keypad is the multimodally most flexible of the three compared interfaces.
Although the 12-digit keypad is relatively inefficient to type when all modalities are free to be allocated to the interaction, it is the most flexible in performing under constraints that the real world might set on sensory modalities.
In addition, all the interfaces are shown to be highly dependent on vision.
The performance of both Qwerty-keyboards dropped by approximately 80% as a result of withdrawing the vision from the interaction, and the performance of ITU-12 suffered approximately 50%.
Examining cooperation of the modalities in the text input task, vision was shown to work in synergy with tactition, but audition did not provide any extra value for the interaction.
ED:2011-05-06
INSSI tietueen numero: 41653
+ lisää koriin
INSSI