haku: @keyword asfaltti / yhteensä: 6
viite: 2 / 6
Tekijä:Sainio, Sauli
Työn nimi:Asfalttipäällysteiden alku-urautuminen
Initial post construction rutting of asphalt concrete pavements
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2011
Sivut:114 + [33]      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos
Oppiaine:Tietekniikka   (Yhd-10)
Valvoja:Pellinen, Terhi
Ohjaaja:Eskola, Katri ; Valtonen, Jarkko
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:initial rut
asphalt concrete
post construction compaction
profilograph
alku-ura
asfaltti
laserprofilometri
PTM-auto
jälkitiivistyminen
alkutiivistyminen
Tiivistelmä (fin): Yleisin syy teiden uudelleenpäällystämiseen on nastarenkaiden ja raskaan liikenteen aiheuttama päällysteen urautuminen.
Alku-uralla tarkoitetaan uuteen päällysteeseen muodostuvaa poikkisuuntaista epätasaisuutta.
Koska poikittaisepätasaisuutta syntyy usein ajourien kohtiin, sitä mitataan tällä hetkellä yleisimmin maksimiurasyvyytenä (mm).
Alku-urien syvyys on yleensä noin 1-3 mm, alku-urautuminen johtuu lähinnä liikenteen aiheuttamasta päällysteen tiivistymisestä ja deformaatiosta.
Profiilimittaukseen käytetään PTM-autoa, joka mittaa ajettaessa muun liikenteen nopeudella tien poikittais- ja pitkittäisprofiilit lasereilla.

Alku-urautuminen on osa urautumisesta aiheutuvaa ongelmaa.
Uusien päällysteiden alku-urautuminen pitäisi saada minimoitua.
Jotta alku-urien syvyydet saadaan minimoitua, pitää ymmärtää mahdollisimman hyvin alku-urien syntymismekanismi.
Koska alku-urat ovat suhteellisen matalia, pitää myös ymmärtää mitkä asiat vaikuttavat niiden syvyyden mittaamisen tarkkuuteen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alku-urien muodostumissyitä, mahdollisuuksia niiden muodostumisen minimointiin ja alku-urien mittaustekniikoiden vaikutusta mittaustuloksiin.

Kenttätutkimuksessa mitattiin alku-urien muodostumista laserprofilometrillä ja tiiveyden kehitystä PQI-laitteella kolmella kohteella, jotka oli päällystetty erilaisilla päällystetyyppien ja työmenetelmien yhdistelmillä.
Lämpömittarilla mitattiin tuoreen päällysteen jäähtymisnopeutta, ELY -keskuksilta kerättiin vuonna 2010 valmistuneiden uusien päällysteiden PTM-autolla mitattuja alku-urasyvyystuloksia suurimmalta osalta kohteista, joissa alku-urat oli mitattu.
Laboratoriossa testattiin 40 °C lämpöisen päällystekappaleen tiivistymisominaisuuksia ICT-kiertotiivistimellä.
Janakkalassa PTM-autolla tehtyjen toistomittausten mukaan alku-urat eivät olleet enää kasvaneet viikon liikennöinnin jälkeen.

Laserprofilometrimittausten perusteella osa päällysteistä jälkitiivistyi uristaan jopa 2 mm, mutta osa ei tiivistynyt lainkaan.
Huomattava osa päällysteen mitatusta urasyvyydestä ei johdu todellisista urista vaan päällysteen makrokarkeudesta ja poikkiprofiilin hieman epätasaisesta muodosta.
Päällystetyypin ja työmenetelmän vaikutusta alku-urien syvyyksiin yritettiin selvittää, mutta selvää yhteyttä ei löydetty.
Lähes kaikilla päällystetyypin ja työmenetelmän yhdistelmillä oli päällystetty kohteita, jotka alku-urautuivat keskimääräistä enemmän ja vähemmän.
Tiivistelmä (eng): The main reason for overlaying rutted asphalt pavements in Finland is the wear caused by studded tires and the deformation caused by heavy· truck traffic.
Initial post construction rutting refers to the transverse irregularities in a new pavement profile.
It is believed that the densification and deformation of fresh pavements are the causes of the initial rutting.
The initial road surface ruts are usually 1-3 mm deep.

They are measured from the surface transverse profile as the maximum rut depth of the profile using laser-profilograph measuring vehicles.
One has to understand the formation mechanisms of the initial rutting in order to minimize them.
As the initial ruts are relatively shallow it is also important to understand all things affecting to their measurement accuracy.

The goal of this study was to investigate the possible causes of the initial rut formation, the possibilities for minimizing rutting and the effect of measurement techniques on the magnitude of the initial rut depths.
In field investigations the initial rut depth development was measured with a static laserprofilograph measuring device and the initial densification was measured with a Pavement Ouality Indicator (POI).
Measurements were performed in three sites paved with different work methods.
Cooling rate of hot pavement was also studied.

The laser-profilograph OC measurements of the initial rut depths from roads paved in 2010 were obtained from the Finnish Transport Agency and analysed.
Compaction studies of asphalt concrete specimens at 40 °C temperature were performed in the laboratory with a gyratory compactor.
According to the repeated measurements with the laser-profilograph vehicle in Janakkala the initial rut depths did not increase after one week of trafficking.
According to the laserprofilograph measurements the initial densification amounted up to 2 mm of the initial rutting in Padasjoki site but in Karkkila site the initial densification was negligible.

Study showed that a significant amount of the vehicle measured initial rut depth is not only due to the initial densification but also due to the surface texture and roughness of the new pavement.
A significant connection between initial rut depth and pavement type and paving method was not found.
All pavement types and paving methods produced surfaces with initial rut depth deeper or shallower than the average.
ED:2011-05-30
INSSI tietueen numero: 42093
+ lisää koriin
INSSI