haku: @keyword Kruunuvuorenranta / yhteensä: 7
viite: 3 / 7
| Tekijä: | Korhonen, Hanna |
| Työn nimi: | Yhdessä ja erikseen - Yhteisöllisen asumisen tilaratkaisuja |
| Together and apart - Spatial solutions of collective housing | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2011 |
| Sivut: | 115 + [4] Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtuurin laitos |
| Oppiaine: | Arkkitehtuuri II (A-52) |
| Valvoja: | Huttunen, Hannu |
| Ohjaaja: | |
| Sijainti: | P1 Ark A | Arkisto |
| Huom: | Muoto: kirja, planssit 7 kpl |
| Avainsanat: | housing collective housing residential area residential community large family working community Kruunuvuorenranta asuminen yhteisöasuminen asuinalue asuinyhteisö suurperhe työyhteisö Kruunuvuorenranta |
| Tiivistelmä (fin): | Tämän diplomityön tavoitteena oli tutkia, miten asumisen yhteisöllisyyttä voidaan lisätä tilasuunnittelun keinoin. Työssä on myös pohdittu, millaisia vaikutuksia yhteisöllisyydellä on asuinalueen ja rakennuksen fyysiseen rakenteeseen sekä yksittäisen ihmisen tai perheen asumiseen. Yhteisöllisyyden lisäksi työssä on keskitytty asuntojen joustavuuteen sekä yhteistilojen monipuolisiin käyttömahdollisuuksiin. Työssä keskityttiin etenkin kaupunkimaiseen asumiseen. Asumisen yhteisöllisyyttä on tässä työssä tutkittu eri tasoilla ja eri mittakaavoissa. Yhteisöllisyys voi olla hyvin pienimuotoista tai merkittävä osa päivittäistä arkea. Pohdinnan apuna on käytetty yhteisöllisyyden eri asteita: toimivaa asuinaluetta, asuinyhteisöä, suurperhettä ja työyhteisöä. Toimivalla asuinalueella yhteisöllisyyttä on tarkasteltu koko korttelin laajuisena ilmiönä. Korttelitasolla on pohdittu etenkin pihan mahdollisuuksia yhteisöllisyyden tukemisessa. Asuinyhteisöjen kohdalla on tarkasteltu yhteisöä rakennuksen sisällä. Yhteisö voi muodostua kaikista rakennuksessa olevista asunnoista ja yhteistiloista tai jakautua pienempiin yhteisöihin rakennuksen sisällä esimerkiksi kerroskohtaisesti. Suurperheiden tasolla yhteisöllisyyden tarkastelu on siirtynyt asuntojen sisälle. Asunnoissa on pohdittu yksityisten ja yhteisten asuintilojen suhdetta. Erilaisia tapoja yhdistää työ, asuminen ja yhteisöllisyys on tutkittu työyhteisöjen tasolla. Tarkastelun apuna on käytetty esimerkkikohteita Suomesta ja ulkomailta. Esimerkeistä on kerätty malleja, joita voitaisiin käyttää tulevaisuuden yhteisöasumisessa. Diplomityöhön liittyy myös suunnitelma, jossa malleja on sovellettu asuinkortteliin Helsingin Kruunuvuorenrannassa. Myös suunnitelmassa on käytetty yhteisöllisyyden eri tasoja. Suunnitelmaa ei ole tehty yhdelle tietylle käyttäjäryhmälle, vaan siinä on pyritty osoittamaan sen soveltuvuus erilaisille ihmisille eri elämänvaiheissa. Yhteisöllisyyttä lisäämällä on mahdollisuus tarjota asukkaille sellaisia tiloja, joita tavallisiin kaupunkiasuntoihin ei voida sijoittaa sekä siirtää harvemmin käytettyjä tiloja pois asunnoista. Yhteisöllisyydellä voi olla myös positiivisia vaikutuksia asumisen ekologisuuteen sekä asukkaiden välisiin sosiaalisiin suhteisiin. Parhaimmillaan yhteisöllisyys elävöittää koko asuinympäristöä. |
| Tiivistelmä (eng): | The aim of this work was to study how spatial planning can increase the feeling of collectivity in housing. The thesis considered the impact of collectivity to the physical structures of residential areas and buildings as well as to the lives of individuals and families. In addition to the sense of community, this work has also investigated the flexibility of spaces and versatile use of shared spaces focusing especially on urban living. Since the feeling of collectivity can be a very small or a very meaningful part of our daily lives, this thesis studied collectivity in housing on different levels and on different scales. The different levels of collectivity investigated in this work were active residential area, residential community, large family and working community. An active residential area consists of all the people living in the same housing block area. At this level, the possibilities of gardens supporting the community were studied. A residential community means a community living inside one building, which can be formed from all the apartments in the building or the building can be divided into smaller communities for example on different floor levels. At the level of large families, collectivity was studied inside the apartment, exploring the relationship between public and private living spaces. In addition, the project viewed the different ways to combine work, housing and collectivity in working communities. Different housing examples from Finland and abroad were used as models for the study. Design patterns that could be used in the future collective housing have been collected from the examples. Part of this Master's thesis is a plan, in which the design patterns are applied to a residential block in Kruunuvuorenranta in Helsinki. The plan incorporates different levels of collectivity. It has not been designed for one particular group of users, but it is intended to demonstrate its applicability to different people in different stages of life. By increasing the sense of community in housing blocks, it is possible to offer residents spaces they normally would not be able to have in their homes, and to remove less frequently-used areas away from the apartments. Collectivity can also have positive effects on the ecology of housing and social relationships between the residents. At its best it can enhance the whole living environment and foster a stronger sense of community. |
| ED: | 2012-03-05 |
INSSI tietueen numero: 44213
+ lisää koriin
INSSI