haku: @keyword vertailu / yhteensä: 36
viite: 10 / 36
| Tekijä: | Mikola, Juha |
| Työn nimi: | Kuormanpudotuksen mahdollisuudet sähkönjakelun automaatiossa |
| Possibilities of Load Shedding in Distribution Automation | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2012 |
| Sivut: | ix + 114 s. + liitt. 13 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Sähkötekniikan laitos |
| Oppiaine: | Sähköverkot ja suurjännitetekniikka (S-18) |
| Valvoja: | Lehtonen, Matti |
| Ohjaaja: | Harju, Jussi |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201209213139 |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 1149 | Arkisto |
| Avainsanat: | load shedding comparison power management power supply failures kuormanpudotus vertailu kuormituksen hallinta sähkönsyötön häiriöt |
| Tiivistelmä (fin): | Tänä päivänä sähkön laadulla, keskeytyksillä ja sitä kautta asiakkaiden tyytyväisyydellä on yhä suurempi merkitys. Sähkökatkoista voi seurata asiakkaille nopeastikin rahallista menetystä. Yksi tapa turvata sähkönsyöttö tärkeille kuormille, on panostaa kuormanpudotukseen, joka irrottaa vähemmän tärkeitä kuormia tuotanto-ongelmien aikana. Markkinoilla on monia kuormanpudotukseen soveltuvia järjestelmiä ja laitteita. Kaikista näistä laitteistoista ei täysin tiedetä, mihin toteutuksiin ne sopivat parhaiten ja minkälaisissa toteutuksissa niitä ei sovi käyttää. Osa ratkaisuista sopii nopeaan kuormanpudotukseen, jossa vaatimuksena on erittäin nopea reagointi järjestelmän tuotanto-ongelmiin. Osaa kuormanpudotuksen ratkaisuista ei taas pystytä käyttämään nopeassa kuormanpudotuksessa, koska niiden reagointinopeus ei riitä. Työssä tutkitaan ABB Oy:n käyttämiä kuormanpudotuksen ratkaisuja. Tutkittavia ratkaisuja ovat kaukokäyttöjärjestelmä MicroSCADA, ohjelmoitavat PLC-logiikat RTU ja AC800 sekä uusi kuormanpudotusohjain PML630. Jokaista näistä tuotteista on käytetty kuormanpudotuksessa aikaisemmin. Työn tavoitteena on selvittää, minkälaisissa tilanteissa ratkaisuja kannattaa käyttää ja minkälaisissa ei. Tuotteista ja niiden sopivuudesta eri kuormanpudotuksen toteutuksiin ei ole aikaisemmin tehty yhtä laajaa vastaavaa tutkimusta. Koska aikaisempaa yhtä laajaa tutkimusta ei ole, voi tätä työtä käyttää myyntivaiheessa selvittämään, mikä ratkaisu kyseiseen projektiin on paras. Tutkimus toteutettiin vertailemalla laitteistoilla jo tehtyjä projekteja ja omilla simuloinneilla. Tutkimuksissa saatiin tehtyä hyvä vertailu laitteiden ominaisuuksista, joiden avulla niiden käytön rajoitukset on helppo tunnistaa. Tutkimuksissa havaittiin, että suurin rajoittava tekijä nopeassa kuormanpudotuksessa on erilaisten väyläkommunikointiyhteyksien hitaus. Positiivisena yllätyksenä väyläkommunikointiyhteyksien nopeudesta on kuitenkin IEC 61850 GOOSE -kommunikointi, joka mahdollistaa laitteiden välisen horisontaalisen, erittäin nopean, liikennöinnin. Tutkimuksissa saatiin tulos, jossa PML630 pystyi reagoimaan verkon tuotanto-ongelmaan keskimäärin enintään noin 48 ms:n kuluessa. Toinen tärkeä huomio oli kuormanpudotustoiminnallisuuden suuri ohjelmointityön määrä. Jos ratkaisuissa on valmis pohja kuormanpudotusta varten, asettaa se yleensä rajoituksia myös sähköaseman koolle, joka tulee ottaa huomioon projektia suunniteltaessa. |
| Tiivistelmä (eng): | Nowadays, power quality, interruptions and customer satisfaction have an increasingly important role. Power interruptions can quickly cause monetary losses to customers. One way to secure power supply for important loads is to invest in load shedding which will disconnect less important loads during power production failures. On the market, there are many systems and devices suitable for load shedding. It is not exactly clear which device is always the most suitable for a situation at hand and in which kind of situation it should not be used. Some of the solutions are best suited for fast load shedding in which quick reaction time in power production failures is crucial. Some of the solutions cannot be used in fast load shedding because of their slow reaction time. In this thesis, load shedding products used by ABB Oy are examined. The solutions studied are control system MicroSCADA, programmable logic controllers RTU and AC800 and a new load shedding controller PML630. All of the products have been used in load shedding before. The goal of this thesis is to figure out in which kind of situations each of the solutions could be used. No research regarding products and their suitability for load shedding as extensive as this thesis has been made before. Therefore, during tender phase, this thesis can be used to find out which solution is best for the project in question. The research was carried out by comparing projects made with the devices and through simulations. A thorough comparison was made regarding the properties of the devices which made it easy to recognise their limitations. It was discovered that the most limiting factor in fast load shedding is the slowness of the communication protocols. It came as a surprise that IEC 61580 GOOSE communication protocol, which makes horizontal, very fast, communication possible, was as fast as it was. It was discovered that PML630 has the ability to react to power production failures in maximum averige of 48 ms. Another important observation was the programming work needed for load shedding. If the solution has a template set up for load shedding, it usually sets restrictions for the size of the substation which should be noted when planning a project. |
| ED: | 2012-04-25 |
INSSI tietueen numero: 44290
+ lisää koriin
INSSI