haku: @keyword statistics / yhteensä: 9
viite: 4 / 9
Tekijä:Salenius, Salla
Työn nimi:Liikenneturvallisuuden analysointi - maanteiden onnettomuudet vuosina 2001 - 2010
Analysis of traffic safety - traffic accidents on highways in 2001 - 2010
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2012
Sivut:158 + [33]      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos
Oppiaine:Liikennetekniikka   (Yhd-71)
Valvoja:Luttinen, Tapio
Ohjaaja:Peltola, Harri ; Rajamäki, Riikka
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201209213123
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:highways
accidents
statistics
modelling
maantiet
onnettomuudet
tilastot
mallinnus
Tiivistelmä (fin): Maanteiden turvallisuutta tarkasteltiin eri liikenneympäristöissä tien ja tieympäristön ominaisuuksien näkökulmasta.
Työssä käytettiin aineistona henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia vuosilta 2001-2010.
Tarkastelussa pyrittiin hahmottamaan 2000-luvun turvallisuustilannetta moniulotteisena kokonaisuutena, jonka pääelementit ovat altistus, riski ja vakavuus ja löytämään vaikuttavia tekijöitä turvallisuuden taustalla.

Maanteiden vuosittaisista henkilövahinko-onnettomuuksista (keskimäärin 3 495 hvjo/v) pääosa tapahtui maaseudulla - yksiajorataisilla pääteillä keskimäärin 32 % ja alempiasteisilla teillä 40 %.
Taajamateillä henkilövahinko-onnettomuuksista tapahtui 13 % ja moottoriväylillä ja muilla kaksiajorataisilla teillä 15 %.
Maanteiden vuosittaiset liikennekuolemat (267 kuoll./v) keskittyivät henkilövahinko-onnettomuuksia enemmän maaseudun yksiajorataisille pääteille (44 % kuolemista). 2000-luvulla henkilövahinko-onnettomuudet ovat vähentyneet 18 % maaseudun tavallisilla pääteillä, mutta pysyneet ennallaan muilla tieryhmillä.
Maaseudun yksiajorataisilla teillä vakavin ongelma oli kohtaamisonnettomuudet.
Taajamateillä (taajamamerkin alueella sijaitsevat tiet) ongelmana olivat kevyen liikenteen henkilövahinko-onnettomuudet ja erityisesti mopedionnettomuudet ja moottoriväylillä sekä muilla kaksiajorataisilla teillä yksittäis- ja peräänajo-onnettomuudet.
Kuoleman riski ajokilometriä kohden oli selvästi pienin moottoriteillä ja muilla kaksiajorataisilla teillä sekä keskikaiteellisilla teillä - muiden tieryhmien välillä ei ollut yhtä merkittäviä eroja.

Alueellisesti turvallisuutta tarkasteltiin vertaamalla henkilövahinko-onnettomuuksien sekä niissä kuolleiden määriä.
ELY-keskusten alueiden väliset turvallisuuserot, jotka johtuivat tieverkosta (esimerkiksi suuri moottoriteiden osuus) eroteltiin teiden turvallisuuseroista (esimerkiksi olivatko leveät päätiet maaseudulla vaarallisempia kuin muiden ELY-keskusten alueilla).
Runkoverkon yhteysvälien turvallisuutta tarkasteltiin vertaamalla niitä vastaavanlaisiin muihin tienkohtiin sekä koko maantieverkolle laadittujen henkilövahinko-onnettomuusriskien ja kuoleman riskien mallien avulla.

Keskikaiteiden rakentaminen vilkkaille kaksikaistaisille teille näyttäisi turvallisuuden kannalta keskeiseltä pitkän ajan toimenpiteeltä, koska kohtaamisonnettomuudet ovat maanteiden pahin turvallisuusongelma.
Myös ajosuunniltaan erottelemattomien moottoriliikenneteiden käyttöä tulisi edelleen pyrkiä vähentämään.
Tavanomaista leveämpien teiden rakentaminen ilman keskikaiteita ei tulosten perusteella ole suositeltavaa, sillä keskikaiteettomina niiden turvallisuusvaikutukset näyttäisivät olevan vähäiset tai jopa kielteiset.
Alueiden ja yhteysvälien turvallisuusanalyysien perusteella tulisi selvittää turvallisuutta parantavia paikallisia toimenpiteitä.
Nopeimmin suuriin kuolemanmääriin voidaan vaikuttaa automaattivalvonnan lisäämisellä etenkin vilkkaille teille, joiden kuolemantiheys on suuri.
Tiivistelmä (eng): The purpose of the study was to analyse traffic safety in different traffic environments based on the features of public roads and related environment.
The data on personal injury accidents in 2001-2010 was utilized in the empirical part of the study.
Traffic safety in the 21st century was presented as a multi-dimensional issue that includes the following main elements: exposure, risk, and severity.
In addition, the factors affecting traffic safety were described.
A major part of annual personal injury accidents (average 3 495 accidents per year) took place in rural areas. 32% of these accidents occurred on two-lane main roads, while 40% occurred on roads with lower classification.
Fifteen per cent of personal injury accidents occurred in areas marked with built-up area signs and 13% on motorways and other divided highways.
In comparison to personal injury accidents, the fatalities (267 fatalities per year) concentrated more on undivided main roads in rural areas (44% of all fatalities).
In the 21st century, the number of fatalities has decreased by 18% on ordinary main roads in rural areas.
On other roads this kind of trend does not exist.

Head-on collisions were the most severe problem on undivided roads in rural areas.
Considering the roads in areas marked with built-up area signs, the most severe problems were accidents to pedestrians and cyclists, especially in regard to mopeds.
In motorways, most problems were related to single-vehicle accidents and rear-end accidents.
However, the fatality risk was smallest on motorways and other divided highways and on roads with median barriers.
There was no significant difference in fatality risks between other road types.
Regional traffic safety was scrutinized by comparing the number of personal injury accidents and fatalities.

The infrastructural differences between regions (regions were based on governance areas listed by the Centres for Economic Development, Transport and the Environment) were differentiated from traffic safety aspects.
This should facilitate the development of more efficient ways to improve traffic safety in specific areas.
The traffic safety of the links on the main road network was studied by comparing the accident data of those links with data of other similar roads, and by estimating accident and fatality risks via developed algorithms.

As head-on collisions were the most severe safety problem on public roads, it seems that installing median barriers on roads with heavy traffic is the most efficient long-term measure.
Also the use of motor-traffic ways without median barriers should be actively reduced.
Based on the results, it is not recommended to build extra-wide roads without median barriers, as their safety impact is minor or even negative.
Based on the results of the regional risk analysis, it is recommended to execute measures improving traffic safety at regional level.
Finally, the fastest way to reduce the number of fatalities is to increase automated speed surveillance, especially on busy roads with a high density of road fatalities
ED:2012-05-21
INSSI tietueen numero: 44587
+ lisää koriin
INSSI