haku: @keyword joukkoliikenne / yhteensä: 29
viite: 9 / 29
Tekijä:Sahlsten, Sonja
Työn nimi:Joukkoliikennemyönteinen yhdyskuntarakenne maankäytön suunnittelun tavoitteena - esimerkkitapauksena maankäyttö Nurmijärvellä
Urban form favourable to public transport as a target for land-use planning - Nurmijärvi, an object lesson
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2012
Sivut:159 + [8]      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Arkkitehtuurin laitos
Oppiaine:Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus   (A-36)
Valvoja:Lapintie, Kimmo
Ohjaaja:Lampinen, Seppo ; Saarlo, Anna
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201305163156
Sijainti:P1 Ark A     | Arkisto
Avainsanat:urban form
land use planning
public transport
travel behaviour
yhdyskuntarakenne
maankäytön suunnittelu
joukkoliikenne
liikkumistottumukset
Tiivistelmä (fin): Liikenteestä syntyvien päästöjen ja autoriippuvuuden vähentäminen sekä joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen ovat nykypäivänä tärkeitä yhdyskuntasuunnittelussa toistuvia tavoitteita.
Tässä työssä tutkitaan, millainen olisi joukkoliikennemyönteinen yhdyskuntarakenne, ja miten sellaista rakennetta voitaisiin maankäytön suunnittelussa tavoitella.
Sanaparilla joukkoliikennemyönteinen yhdyskuntarakenne tarkoitetaan tässä työssä sellaista yhdyskuntarakennetta, joka mahdollistaa joukkoliikenteen käytön arkipäivän liikkumistottumusten tyydyttämiseen ja toisaalta mahdollistaa joukkoliikenteen järjestämisen kannattavasti sellaisella palvelutasolla, että joukkoliikenne muodostuu todelliseksi liikkumisvaihtoehdoksi henkilöautoilun rinnalle.
Oleellinen osa työtä on liikenteen ja maankäytön välisen yhteyden tarkastelu: missä määrin yhdyskuntarakenne ja ympäristö vaikuttavat liikkumiseemme ja miten maankäytön suunnittelulla ja laajemmin yhdyskuntasuunnittelulla voidaan vaikuttaa liikkumistottumuksiin?
Työn erityisenä näkökulmana on joukkoliikennemyönteisen yhdyskuntarakenteen edellytysten tarkastelu kaupunkiseutujen nopeasti kasvavilla, mutta rakenteeltaan hajanaisilla reuna-alueilla.

Vastausta siihen, millainen yhdyskuntarakenne on joukkoliikennemyönteinen, on haettu lähdekirjallisuuteen, erilaisiin tutkimuksiin sekä jo käytettyihin suunnitteluperiaatteisiin tutustumalla.
Näihin tarkasteluihin pohjautuen työn kolmannessa osassa on luotu periaatteet joukkoliikennemyönteisen yhdyskuntarakenteen suunnitteluun.
Suunnitteluperiaatteiden toimivuutta testataan Helsingin seudun kehyskuntiin kuuluvan Nurmijärven kunnan alueelle laaditun esimerkkisuunnitelman avulla.
Esimerkkisuunnitelman lähtötietoaineistona on ensisijaisesti käytetty Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän paikkatietoja sekä alueen maankäytön ja liikenteen suunnitelmiin liittyviä selvityksiä.
Esimerkkisuunnitelman tarkastelujen perusteella mahdollisen uuden ratayhteyden toteuttaminen Nurmijärvelle vaatisi huomattavasti tehokkaampaa ja keskitetympää maankäyttöä kuin nykyisissä suunnitelmissa on esitetty.
Mikäli joukkoliikennejärjestelmä perustuu jatkossakin bussiliikenteeseen, tulee alueen rakenteen silti tiivistyä ja keskittyä suurimpiin keskuksiin, jotta joukkoliikenteen käyttö voisi yleistyä ja korvata henkilöauton käytön edes osalla matkoista.

Joukkoliikennemyönteisen yhdyskuntarakenteen kannalta olennaista on alueen sijainti suhteessa muuhun rakenteeseen, maankäytön tehokkuus ja sekoittuneisuus, eri toimintojen sijainnit sekä jalankulun ja pyöräilyn edellytykset.
Maankäyttö yksinään ei pysty muuttamaan liikkumistottumuksia tai lisäämään joukkoliikenteen käyttöä, mutta se luo puitteet joukkoliikenteen kannattavalle järjestämiselle.
Nurmijärven tyyppisillä kaupunkiseutujen reuna-alueilla joukkoliikenteen kulkutapaosuuden merkittävä nostaminen on mahdotonta ilman suuria muutoksia maankäytössä.
Joukkoliikennemyönteisen yhdyskuntarakenteen suunnitteluperiaatteita noudattamalla voidaan kuitenkin yleisesti ottaen eheyttää yhdyskuntarakennetta ja parantaa lähiympäristön laatua myös reuna-alueilla.
Tiivistelmä (eng): Urban planning has increasingly focused on reducing both our automobile dependency and emissions from traffic, while expanding the share of public transport as a travel mode.
This study aims to determine the urban form that would provide the most cost-effective platform for public transport, while simultaneously enabling and encouraging citizens to use public transport on daily basis.
This study examines the interaction patterns between transport and land use and investigates the extend to which travel behaviour can be affected by urban form and land use planning.
This work seeks to find a means to promote the use of public transport in the setting of peri-urban areas located on the fringes of metropolitan areas.

To develop general planning principles for an urban form promoting public transport, the study analyzes various research documents, reports and studies regarding urban planning, land use planning and transport planning, as well as current planning principles applied internationally.
These planning principles are currently being tested on a model plan put into practice in the post-suburban municipality of Nurmijärvi, located in the Helsinki Region.

The study shows that the main features of urban form affecting our travel behaviour include the location of the area in relation to other structures, the location of different activities, urban density, the mixture of different activities and the conditions for pedestrians and cyclists.
The model plan is intended for testing the planning principles in practice as well as to indicate the changes that should be implemented in the future land use of the studied area.
The model plan showed that the study area requires massive changes in land use in order to support the proposed new rail connection.
Since the planning principles developed in this study also respond to other objectives currently considered important in urban planning, these principles could also serve as guidelines for land use planning in other areas similar to the area examined in this thesis.
ED:2013-01-07
INSSI tietueen numero: 45733
+ lisää koriin
INSSI