haku: @instructor Valtonen, Jarkko / yhteensä: 55
viite: 10 / 55
| Tekijä: | Vuorio, Topi |
| Työn nimi: | Tiemerkintöjen paluuheijastavuus vuoden eri aikoina |
| Seasonal variation in the retroreflection of road markings | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2012 |
| Sivut: | 94 + [26] Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos |
| Oppiaine: | Tietekniikka (Yhd-10) |
| Valvoja: | Pellinen, Terhi |
| Ohjaaja: | Valkonen, Anne ; Valtonen, Jarkko |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201302031392 |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | retroreflection retroreflectivity road markings thermoplastics spray extruder paluuheijastavuus tiemerkinnät spraymassa valumassa |
| Tiivistelmä (fin): | Paluuheijastavuus on yksi laatuvaatimuksista, jotka tiemerkintöjen tulee täyttää. Tiemerkintöjen heijastavuutta ja näkyvyyttä mitataan paluuheijastavuusmittauksilla. Paluuheijastavuuksia mitataan sekä pistemäisillä paluuheijastavuusmittauksilla että mobiilimittauksilla. Tässä työssä keskityttiin pistemäisiin paluuheijastavuusmittauksiin LTL-X -käsimittarilla. Tässä työssä haluttiin selvittää tiemerkintöjen näkyvyys vuoden eri aikoina arvioituna paluuheijastavuudella, koska yhtä laajoja ja ympärivuotisia mittauksia ei ole aikaisemmin tehty. Ensimmäiseksi mittauskohteeksi valittiin KT51:n (34 pistettä) reunaviivamerkinnät Kirkkonummen ja Inkoon alueelta, jossa tiemerkintämateriaali oli pääosin spraymassaa. Toinen kohde valittiin Sipoosta MT1521:ltä (12 pistettä), jossa merkintämateriaali oli valumassaa. Mittaukset suoritettiin molemmissa kohteissa kerran viikossa sattumanvaraisena päivänä vuoden ajan. Mittaukset aloitettiin viikolla 41 vuonna 2011 ja ne päättyivät viikolla 42 vuonna 2012. Molemmissa mittauskohteissa saatiin mittausten alussa kaikista pisteistä hyväksyttäviä arvoja (raja-arvo 100 mcd/m2/lx). Talven aikana molemmissa kohteissa mitattiin pelkästään huonoja arvoja. Tulosten perusteella tiemerkinnät eivät heijasta riittävästi, jos tien pinta on kostea, märkä tai luminen. Talven aikana nastarenkaat ja auraus aiheuttivat paljon kulumista KT51:llä, joten iso osa pisteistä ei enää palautunut yli raja-arvon loppumittausjakson aikana. MT1521:llä ollut valumassa kesti paremmin kulutusta ja siellä kaikki pisteet palautuivat selvästi yli raja-arvon kevään ja kesän aikana. Työssä tutkittiin lisäksi profiloitujen merkintöjen paluuheijastavuutta ja heinäkuussa 2012 KT51:ltä otettiin mitattavaksi 12 uutta pistettä juuri valmistuneesta tiemerkinnästä. Suurimpia vaikuttajia paluuheijastavuuteen todettiin olevan kosteus, kuluminen ja lika. Lisäksi valumassan todettiin kestävän paremmin kulutusta kuin spraymassan ja näin ollen myös heijastavan paremmin talven jälkeen. Tässä tutkimuksessa saatujen tulosten ja päätelmien perusteella suositeltiin paluuheijastavuuden ja kuntoarvon yhteistutkimusta, kahden vuoden pituisia paluuheijastavuusmittauksia, märkäpaluuheijastavuuden soveltumista määrääväksi tekijäksi tiemerkinnöille sekä nykyisten paluuheijastavuuksien raja-arvojen tarkoituksenmukaisuuden pohtimista. |
| Tiivistelmä (eng): | Retroreflectivity is one of the quality requirements set for road markings. The reflectivity and visibility of road markings are determined with retroreflectivity measurements. Retroreflection can be measured with handheld or vehicle based retroreflectometers. This work focuses on measurements made with handheld retroreflectometers. This work investigated the behavior of retroreflection in different times of the year, because it has never been done in such a scale and time span of a whole year before. Measurements were made on two roads: KT51 (34 points) and MT1521 (12 points). The marking material was spray thermoplastic in KT51 and extruder thermoplastic in MT1521. The measurements were carried out once a week on a random day. The measurements were started in week 41 in 2011 and ended in week 42 in 2012. At the beginning of the measurements all points were within acceptable limits (>100 mcd/m2/lx) at both locations. One result of the measurements was that road markings do not adequately reflect if the road surface is moist, wet or snowy. In the winter all points were by far under the acceptable limit. Studded tires and snow plowing caused a lot of damage to the spray thermoplastic and most of the points in KT51 didn't recover to the limit value after the winter. At MT1521 the abrasion resistance of the marking material was better and all points recovered above the limit value after the winter. Additional investigations were also carried out on the retroreflectivity of freshly-applied profiled markings, and additional 12 new points from KT51 were included in July 2012. The most significant factors affecting retroreflectivity were found to be moisture, abrasion and dirt. In addition, the extruder thermoplastic was found to have a better abrasion resistance and better reflectivity after the winter than the spray thermoplastic. According to the results and conclusions of this work, it is recommended to research retroreflection and abrasion resistance together, to measure retroreflection two years in a row, to consider quality requirements based on wet-retroreflection and to reconsider the current limit values of retroreflectivity. |
| ED: | 2013-01-14 |
INSSI tietueen numero: 45809
+ lisää koriin
INSSI