haku: @instructor Valtonen, Jarkko / yhteensä: 55
viite: 5 / 55
| Tekijä: | Laiho, Esko |
| Työn nimi: | Märkäpaluuheijastavat tiemerkinnät ja niiden käytön edellytykset Suomessa |
| Wet retroreflective road markings and their criteria for use in Finland | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2014 |
| Sivut: | 64 + 38 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Insinööritieteiden korkeakoulu |
| Oppiaine: | Liikenne- ja tietekniikka (R3004) |
| Valvoja: | Pellinen, Terhi |
| Ohjaaja: | Valtonen, Jarkko |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201405221898 |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | profiled inlaid road marking wet retroreflectivity quality requirements profiloitu upotettu tiemerkintä märkäpaluuheijastavuus laatuvaatimukset |
| Tiivistelmä (fin): | Suomessa on viime vuosina ollut koekäytössä märkäpaluuheijastavia tiemerkintöjä useilla maantieosuuksilla. Märkäpaluuheijastavuudelle ei ole tällä hetkellä mitään sitovia velvoitteita tiemerkintöjen laatuvaatimuksissa, minkä takia tässä työssä tutkittiin, kuinka märkäpaluuheijastavuus tulisi vaatimuksissa ottaa huomioon. Työssä tutkittiin myös kuivapaluuheijastavuuden raja-arvoja ja tiemerkintöjen leveyksiä. Työ koostuu kirjallisuustutkimuksesta ja käytännön osuudesta, johon kuuluivat katselmukset vanhoille tiemerkintäkoekohteille ja paluuheijastavuusmittaukset uusilla märkäpaluuheijastavien tiemerkintöjen koekohteilla teillä 8 ja 54. Autojen konenäön kannalta paluuheijastavuudeksi riittäisi jo 20 mcd/m2lx, mutta riittävään ennakointiaikaan perustuvien teoreettisten laskelmien perusteella märkäpaluuheijastavuuden minimiarvo olisi huomattavasti suurempi. Kirjallisuudesta ei löydetty kuitenkaan riittävän kattavia onnettomuustilastoja, jotta märkäpaluuheijastavuuden yhteyden onnettomuusriskiin olisi voinut selvästi osoittaa. Ennen kuin mitään märkäpaluuheijastavuuden raja-arvoja tai käyttökohteita voidaan suositella, tarvitaan lisää käytännön kokemusta ja toteuttaa uusia koekohteita. Teiden 8 ja 54 paluuheijastavuusmittauksissa sinijyrsintään upotetut profiloidut täplä- ja porrasmerkinnät havaittiin paluuheijastavuusominaisuuksiltaan yhtä hyviksi: märkäpaluuheijastavuudet olivat keskimäärin 35-40 mcd/m2lx. Sinijyrsintään upotetun sileän merkinnän märkäpaluuheijastavuus oli keskimäärin vain 22 mcd/m2lx. Tulosten perusteella tulevissa koekohteissa suositellaan käyttämään sini- tai laatikkojyrsintään upotettua profiloitua merkintää. Kirjallisuustutkimuksen perusteella riittävä kuivapaluuheijastavuus olisi 150 mcd/m2lx. Märkäpaluuheijastavien tiemerkintöjen koekohteiden paluuheijastavuusmittausten mukaan arvoon yltäminen keväisiä tarkistusmittauksia varten vaatisi todennäköisesti huomattavia taloudellisia lisäinvestointeja. Kuivapaluuheijastavuusraja-arvon nostamista kuitenkin suositellaan harkitsemaan. Kirjallisuustutkimuksen tulokset tukevat myös tiemerkintöjen leveyden nostamista 10 cm:stä 15 cm:iin, minkä takia suositellaan harkitsemaan levennettyjen tiemerkintöjen koekohteita. |
| Tiivistelmä (eng): | In recent years wet retroreflective road markings have been in test use on several highway stretches in Finland. There are currently no binding requirements for wet retroreflectivity in the Finnish road marking quality requirements, and one of the goals of this study was to assess, how wet retroreflectivity should be taken into account in the requirements. In addition, dry retroreflectivity threshold values and road marking widths were assessed. This study is comprised of a literature research and field studies consisting of on site inspections of old road marking test stretches and retroreflectivity measurements of wet retroreflective road markings at new test sites. While a minimum retroreflection value of 20 mcd/m2lx would be sufficient for optical lane departure warning systems, theoretical calculations based on preview time suggest considerably higher values. An exact correlation between wet retroreflectivity values and road accidents hasn't been possible to determine with current statistical data due to limited information on retroreflection values during accidents. Before any recommendations on minimum wet retroreflectivity values or on use criteria for wet retroreflective markings can be made, more empirical data is required and new test sites should be implemented. In the retroreflectivity measurements at the new test sites on roads 8 and 54, profiled markings with chevron and drop patterns inlaid in continuous sinusoidal rumble strips were found to perform equally in terms of wet retroreflectivity with retroreflection values averaging between 35 and 40 mcd/m2lx, whereas inlaid standard flat markings yielded values of only 22 mcd/m2lx on average. Based on the results it is recommended to use inlaid profiled markings in future test sites. According to the literature research a sufficient dry retroreflectivity value would be 150 mcd/m2lx. Mobile retroreflectivity measurements at the test sites with wet retroreflective markings implied that reaching this value in the yearly spring inspections would likely require considerable financial investments. Nevertheless, it is recommended to consider raising the current threshold value of 100 mcd/m2lx in the Finnish requirements. The results from the literature also suggest increasing road marking widths from 10 cm to 15 cm and establishing test sites with wider markings. |
| ED: | 2014-06-01 |
INSSI tietueen numero: 49192
+ lisää koriin
INSSI