haku: @instructor Främling, Kary / yhteensä: 11
viite: 7 / 11
| Tekijä: | Jalonen, Olli Artturi |
| Työn nimi: | The Role of Residential Households as Enablers for Demand Flexibility within an Electric Grid |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2014 |
| Sivut: | v + 55 + liitt. (+1) Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Perustieteiden korkeakoulu |
| Oppiaine: | Teollisuustalous (TU-22) |
| Valvoja: | Holmström, Jan |
| Ohjaaja: | Främling, Kary |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201507013691 |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 8942 | Arkisto |
| Avainsanat: | demand flexibility residential household appliance demand measurement disaggregated demand kysyntäjousto asuintalot kodinkoneet kysyntöjen mittaaminen laitetason kysynnät |
| Tiivistelmä (fin): | Diplomityön tavoitteena oli tarkastella kotitalouksien roolia ja mahdollisuuksia sähköverkon kysyntäjouston toteuttamisessa. Työn aluksi perehdyttiin kysyntäjoustoon liittyvään ajankohtaiseen tutkimukseen, jonka pohjalta laadittiin viitekehys kotitalouksien tarkasteluun älykkäinä systeemeinä, jotka mahdollistavat kysyntäjouston tuottamisen. Esimerkkitapauksena tutkimuksessa käytettiin porvoolaista omakotitaloa, jossa Posintra-kehitysyhtiön alainen Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus STOK tekee tutkimusta älykkääseen taloautomaation ohjaukseen liittyen. Yhdessä talon omistajan kanssa eri sähkönkulutukset talossa tunnistettiin ja näistä kysyntäjouston tuottamisen kannalta olennaisimmat valikoitiin mittausvaiheeseen. Mittaukset toteutettiin talon omistajan toimesta vuoden 2013 jälkipuolella. Mittauksista saatu tieto hyödynnettiin tuottamaan näkyvyyttä yleisesti käytössä olevien kodinkoneiden ja -laitteiden suhteelliseen ja absoluuttiseen sähkönkulutukseen. Eri kulutukset jaoteltiin ohjattaviin luokkiin niiden toimintaperiaatteiden mukaisesti. Kysyntäjouston potentiaali laskettiin mitatuille laitteille niiden kulutuskäyrien sekä kuormien siirrettävyydestä tehtyjen arvioiden perusteella. Tämän mahdollisti mittaustiedon vertailun kirjallisuuden arvioihin kotitaloussektorin potentiaalista kysyntäjouston tuottajana. Kotitalouksien sähkönkysynnän erittelyyn tähtäävien mittausten suunnittelussa ja toteuttamisessa noudatettua menettelytapaa käytettiin pohjana ehdotetulle uusissa samankaltaisissa tutkimuksissa käyttökelpoiselle mallille. Tällaisten tutkimusten merkityksen voidaan ennakoida kasvavan tulevaisuudessa, kun kysyntäjoustosta saatava arvo lisääntyy sähköjärjestelmien sopeutuessa toimimaan tilanteessa, jossa yhä suurempi osa tuotannosta toteutetaan uusiutuvilla energianlähteillä. Tämänkaltaisia tutkimustuloksia ei ole aiemmin ollut saatavilla Suomesta ja näin ollen tämä työ avaa mahdollisuuksia uusiin tutkimuksiin aihepiiriin liittyen. Tuloksilla on ainutkertaista arvoa, sillä ne kuvastavat tosiasiallista kotitalouksissa tapahtuvaa sähkönkysyntää, eivätkä pohjaa matemaattisiin simulaatioihin, kuten aiemmassa kirjallisuudessa. |
| Tiivistelmä (eng): | The aim of this thesis was to examine the role and potential of residential households in electricity demand flexibility provision. First, current research on demand flexibility was reviewed and a framework for viewing households as smart systems that enable demand flexibility, was built. The case study was conducted in a detached house in Porvoo, where Posintra/STOK development company has been conducting studies on intellingent house automation control. Together with the owner of the house, different electricity demands were identified and the most relevant in terms of providing demand flexibility were selected for the measurement phase. The measurements were conducted by the household owner during the latter part of the year 2013. The measurement data was used to provide visibility into the relative and absolute electricity demands associated with common household appliances. The demands were categorized into controllable categories, according to their mode of operation, and estimates for demand flexibility potential were calculated for each appliance based on their consumption curves and assessments on how much each demand could be shifted. These could then be compared to estimates of the residential sector potential found in current literature. The procedure followed in planning and conducting the measurements on disaggregated household electricity demand was used as a basis for proposing a model framework for conducting similar studies in the future. The relevance of such studies is likely to increase, as demand flexibility gains more value as electricity systems need to be able to operate with an increasing share of generation from intermittent renewable sources. Results from similar studies haven't been previously available from Finland and as such this paves the way for more research in the area. The results have unique value in reflecting actual household electricity demand instead of being derived from mathematical simulations, as has been the case in studies identified in previous literature. |
| ED: | 2014-06-18 |
INSSI tietueen numero: 49291
+ lisää koriin
INSSI