haku: @keyword CO2 / yhteensä: 17
viite: 2 / 17
Tekijä:Lipponen, Olli
Työn nimi:Mikrobien aineenvaihduntatuotteiden merkitys rakenteiden vaurioalttiudelle
On the sensitivity of building structural damage incurred by microbial metabolic products
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2014
Sivut:85 + 17      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Insinööritieteiden korkeakoulu
Oppiaine:Rakennusmateriaalit ja rakennusfysiikka   (IA3017)
Valvoja:Lü-Tervola, Xiaoshu
Ohjaaja:Viljanen, Klaus
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201406252228
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:building physics
carbon dioxide
CO2
diffusion
diffusion coefficient
gypsum board
microbes
mold
CO2
diffuusio
diffuusiokerroin
hiilidioksidi
home
kipsilevy
mikrobit
rakennusfysiikka
Tiivistelmä (fin):Työn tavoitteena oli selvittää mikrobivaurioituneen rakenteen ilman koostumus mikrobien aineenvaihduntatuotteiden osalta sekä aineenvaihduntatuotteiden merkitys rakenteiden vaurioalttiudelle.
Työssä sovellettiin laitteistoa hiilidioksidin (CO2) diffuusiokertoimen mittaamiseen.
Työssä mitattiin ja laskettiin hiilidioksidin diffuusiokerroin neljässärakennusmateriaalissa perustuen ajasta riippumattomaan tilanteeseen.
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) diffuusiokertoimet laskettiin kineettisen kaasuteorian avulla.
Työssä mitattiin mikrobikontaminoituneen kipsilevyn sisältäneen koerakenteen huokosilman lämpötilaa, suhteellista kosteutta, CO2-pitoisuutta ja VOC-pitoisuutta.
Kokeen aikana huokosilman CO2-pitoisuutta nostettiin keinotekoisesti, minkä jälkeen CO2-pitoisuus jäi pysyvästi korkeammalle tasolle kuin alkupitoisuus.
Kokeen aikana pidettiin samalla tapaa mikrobikontaminoitunutta kipsilevyä ulko-olosuhteissa vertailunäytteenä.
Kokeen lopuksi kummankin kipsilevyn mikrobikasvustolle tehtiin mikrobianalyysi ja toksisuusmittaus.
Mittausten mukaan hiilidioksidin diffuusiokerroin oli kipsilevyssä +23 °C lämpötilassa (0,92 ±0,01)·10-6 m2/s.
Vastaavasti hiilidioksidin diffuusiokerroin polyeteenisessä höyrynsulkukalvossa oli (5,43 ±0,71)·10-12 m2/s, huokoisessa puukuitulevyssä diffuusiokerroin oli (2,43 ± 0,33)·10-6 m2/s ja rakennuspaperissa diffuusiokerroin oli (1,58 ±0,03)·10-8 m2/s.
Tulosten mukaan moolimassaltaan kevyet yhdisteet diffundoituivat raskaita yhdisteitä nopeammin.
Moolimassaltaan kevyet yhdisteet muodostivat rakenteeseen raskaita yhdisteitä alhaisemman pitoisuuden.
Koerakenteessa olleen kipsilevyn mikrobikasvusto oli ulko-olosuhteissa olleen kipsilevyn mikrobikasvustoa toksisempi.
Tiivistelmä (eng):The aim of this thesis was to examine the air composition in a microbial damaged structure and the sensitivity of building structural damage incurred by microbial metabolic products.
Facility for measuring diffusion coefficient of carbon dioxide (CO2) was applied in this thesis.
Diffusion coefficients of CO2 in four different building materials were measured and calculated based on stationary condition.
The diffusion coefficients of volatile organic compounds (VOCs) were calculated using the kinetic theory of gases.
Measurements were conducted on temperature, relative humidity, CO2 concentration and VOC concentration in the void air of experimental structure with microbial contaminated gypsum board.
During the experiment the level of CO2 concentration in structure was elevated artificially and remained stable and higher than the initial concentration.
Similar contaminated gypsum board was also performed in outdoor condition for comparison.
After the experiment the microbe species of both gypsum boards were determined and compared.
Their toxicity levels were measured.
The result showed that the diffusivity of CO2 in gypsum board was (0,92·10-6 ±0,01)·10-6 m2/s under+ 23°C temperature.
The corresponding values were (5,43·10-12 ±0,71)·10-12 m2/s for polyethene, (2,43·10-6±0,33)·10-6 m2/s for porous fiber board and (1,58·10-8 ±0,03)·10-8 m2/s for building paper.
According to the results, gaseous microbial metabolic products with low molar mass diffused faster than the compounds with high molar mass.
Compounds with lower molar mass had lower concentration inside the structure.
The microbes in the laboratory specimen were more toxic than the microbes in the outdoor specimen.
ED:2014-08-03
INSSI tietueen numero: 49466
+ lisää koriin
INSSI