haku: @keyword perception / yhteensä: 15
viite: 3 / 15
| Tekijä: | Reunanen, Kaisa |
| Työn nimi: | Liikennemerkkien ikääntymisen ja sijoittamisen vaikutus merkkien havaittavuuteen pimeällä |
| Impact of aging and placement of traffic signs on night time visibility | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2014 |
| Sivut: | 93+30 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Insinööritieteiden korkeakoulu |
| Oppiaine: | Liikenne- ja tietekniikka (R3004) |
| Valvoja: | Pellinen, Terhi |
| Ohjaaja: | Valtonen, Jarkko ; Lehtonen, Kari |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201408292546 |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | traffic sign retroreflectivity aging visibility maintenance liikennemerkki paluuheijastavuus ikääntyminen havainnointi kunnossapito vägmärke retroreflectivitet åldring perception underhåll |
| Tiivistelmä (fin): | Autojen ajovalotekniikkaa on kehitetty tehokkaammaksi ja samalla valojen häikäisyä vastaantulijoihin on pyritty vähentämään. Se on saavutettu perinteistä ajovalotekniikkaa tarkkarajaisemmalla valokuviolla, jossa hajavalon määrä on pieni. Tämä voi kuitenkin olla ongelmallista liikennemerkkien pimeällä näkyvyyden kannalta. Työn tavoitteena oli selvittää liikennemerkkien ikääntymisen ja sijoittamisen vaikutusta merkkien pimeällä havaittavuuteen. Työssä kartoitettiin noin 260 liikennemerkkiä Uudenmaan maanteiltä. Kartoituksessa mitattiin merkkien paluuheijastavuus ja tehtiin merkeille silmämääräinen kuntoluokitus. Kartoituksen perusteella paluuheijastavuus ei vaikuta laskevan ajan kuluessa lineaarisesti, sillä tuloksissa on hajontaa. Kuntoluokitus korreloi kohtalaisesti iän ja paluuheijastavuuden suhteen. Korkea kuntoarvo 4 tai 5 tarkoittaa todennäköisesti korkeaa paluuheijastavuusarvoa. Kuntoarvo 3 ei kuitenkaan takaa riittävää paluuheijastavuutta. Kaikissa kartoituksen kuntoluokissa on suuri ikäjakauma. Uudemmat merkit saavat kuitenkin todennäköisemmin korkeamman kuntoluokituksen. Merkkien pimeällä havaittavuutta tutkittiin eri ajovalotekniikoilla kenttäkokeessa. Kokeessa testattiin eri paluuheijastavuusluokkien uusia ja vanhoja merkkejä eri testikorkeuksilla ja etäi-syyksillä tiestä. Vanhojen merkkien havaitsemisessa tapahtui uusia merkkejä huomattavasti enemmän virheitä. Koehenkilöiden iällä oli myös selvä vaikutus havaitsemisessa: nuoret näkivät merkit hyvin, 50- ja 60-vuotiaat huonommin. Perinteisen halogeenivalotekniikan etu pimeällä havaittavuudessa uusiin led- ja ksenonvaloihin oli pieni, mutta selvä sekä havainnoissa että mitatuissa luminansseissa. Liikennemerkit tulee sijoittaa riittävän korkealle, jotta aurauslumi ei haittaa näkyvyyttä. Kenttäkokeen perusteella nykyohjeistuksen mukainen sijainti liikennemerkeille on pimeällä näkyvyyden kannalta hyvä. Liikennemerkkien pimeällä havaittavuuden varmistamiseksi tulisi merkkien paluuheijasta-vuusarvon olla riittävä. Merkkien paluuheijastavuus tulisi tarvittaessa mitata, ainakin jos merkki saa kuntoluokituksen 3. Auton valojen määräyksiin tulisi lisätä minimiarvo hajavalolle, jotta merkkeihin osuu riittävästi valoa. Lisäksi uusia merkkejä koskevaan ohjeistukseen tulisi lisätä yläraja paluuheijastavuuksille, jotta uudet merkit eivät häikäise liikaa. |
| Tiivistelmä (eng): | Motor vehicles headlamp technology has been improved more efficient and at the same time aim has been to reduce dazzle to oncoming traffic. It has been achieved by a well-defined light pattern, that doesn't emit much scattered light. This might be a problem in seeing the traffic signs in darkness. The aim of the thesis was to study the effect of aging and placing the traffic signs on night time visibility. In this study about 260 traffic signs were surveyed in Uusimaa regions roads. Retroreflectivity of the signs was measured and a condition assessment of the signs was made. According to results from survey, retroreflectivity doesn't seem to decrease linearly as there is scatter in results. Condition assessment correlates a bit with both age and retroreflectivity. High condition value 4 or 5 means likely a high value in retroreflectivity. Condition value 3 however, is not a sufficient guarantee of an adequate value in retroreflectivity. The age distribution is large in all condition classes in survey. Newer traffic signs are more likely to get a higher condition value. Visibility of traffic signs in darkness with different headlight technologies was investigated in a field study. New and old traffic signs from different retroreflectivity classes were tested in different heights and distances from the road. There was a lot more problems in visibility of old traffic signs compared to the new ones. The age of test subjects had a clear impact on visibility: young people saw all signs without problems, 50- and 60-years old subjects not so well. Advantage of traditional halogen headlight technology on night time to the led or xenon lights is small, but clear both in visibility and measured luminances. Traffic signs should be placed high enough to prevent the hazard of snow plowing. Based on field study, current location given for traffic signs in norms is good. To ensure the detectability of traffic signs in darkness, the retroreflectivity of traffic signs should be sufficient. Retroreflectivity of signs should be measured if needed, at least if the signs get a condition value of 3. A minimum value of scattered light should be added to headlight specifications to make sure that there is enough light emitted to the traffic signs. In addition, a maximum level of retroreflectivity should be added to the specifications of new traffic signs, so that they will not glare too much. |
| Tiivistelmä (swe): | Motorfordons strålkastare teknik har utvecklats effektivare samtidigt som målet har varit att minska bländning av mötande trafik. Det har uppnåtts genom en väldefinierad ljus, där mäng-den av ljus som sprids är liten. Detta kan vara ett problem för att kunna se vägmärke i mörkt. Syftet med arbetet var att studera effekten av åldring och placering av vägmärken på synlighet i mörkt. Cirka 260 vägmärke granskades i denna studie i Nylands vägar. Retroreflexion av märken mättes och en tillståndsbedömning av märken gjordes. Enligt resultaten från undersökning, retroreflexion verkar inte minska linjärt för det finns dispersion i resultaten. Tillståndsbedömning korrelerar lite med både ålder och retroreflexion. Tillstånd av högt värde, 4 eller 5, innebär sannolikt ett högt värde på retroreflexion. Tillståndvärde 3 är dock inte en tillräcklig garanti för en tillräcklig värde i retroreflexion. Åldersfördelning är stor i alla tillståndsvärdeklasser i undersökningen. Nyare vägmärke är mer sannolikt att få ett högre tillståndvärde. Perception av vägmärke i mörkt med olika strålkastare tekniker undersöktes i en fältstudie. Nya och gamla vägmärke från olika retroreflexionklasser testades i olika höjder och avstånd från vägen. Det fanns fler fel i synen på de gamla vägmärken jämfört med nya. Åldern på försökspersonerna hade en tydlig effekt: ungdomarna såg alla tecken utan problem, 50- och 60-åriga inte så väl. Fördelen med traditionell halogen strålkastare teknik i mörkt till led eller xenon lampor är liten, men klar, båda i observationer och uppmätta luminanser. Vägmärke bör placeras tillräckligt högt för att förhindra skador från snöplogning. På grundval av fältstudie, platsen, som ges till trafikskyltar i de normerna, är bra. För att säkerställa möjligheterna att upptäcka vägmärke i mörk, borde retroreflexion av trafik-skyltar vara tillräcklig. Retroreflexion av skyltar borde mätas om det behövs, åtminstone om tillståndvärde är 3. Minimum för spritt ljus bör läggas för att garantera att det finns tillräckligt med ljus som avges till vägmärken. Förutom en maximal nivå på retroreflexion bör läggas till normer för nya vägmärke, så att de inte kommer att blända alltför mycket. |
| ED: | 2014-08-31 |
INSSI tietueen numero: 49674
+ lisää koriin
INSSI