haku: @keyword päällyste / yhteensä: 12
hakutulos-lista
viite: 1 / 12
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Noponen, Sami
Työn nimi:Betonikantisen sillan pintarakenteiden kestävyys ja elinkaarikustannukset
The concrete bridge deck surface structures, their deterioration and life cycle cost calculation
Julkaisutyyppi:Lisensiaatintutkimus
Julkaisuvuosi:2014
Sivut:87 s. + liitt. 65      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Rakennustekniikan laitos
Oppiaine:Sillanrakennustekniikka   (Rak-11)
Valvoja:Paavola, Juha
Ohjaaja:Tirkkonen, Timo
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201507013640
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  8981   | Arkisto
Avainsanat:life cycle cost
bridge
surface structure
waterproofing
pavement
deterioration
elinkaarikustannus
silta
pintarakenne
vedeneristys
päällyste
vaurioituminen
Tiivistelmä (fin):Tutkimuksessa on vertailtu elinkaarikustannuslaskennan avulla betonikantisten siltojen erilaisia pintarakenteita. Laskennassa oleellista on ollut realististen rakennuskustannusten tuntemisen lisäksi päällysteiden ja vedeneristyksen todennäköisten korjausajankohtien ja -kustannusten arvioiminen. Elinkaarikustannuksiin vaikuttavat edellisten tekijöiden lisäksi korjauksen aiheuttamat matka-aikaviivästyskustannukset, joihin voidaan vaikuttaa korjausajankohdan ja korjaustavan valinnalla.

Tutkimus toteutettiin osana pohjoismaisen ETSI-projektin (elinkaareltaan tarkoituksenmukainen silta) kolmatta vaihetta. Se sisälsi pintarakenteisiin liittyvän kansainvälisen kirjallisuusselvityksen, suomalaisten asiantuntijoiden haastattelun, pohjoismaisille asiantuntijoille suunnatun kyselyn ja eri pintarakennevaihtoehdoille tehdyn elinkaarikustannusvertailun. Työssä on kuvattu pintarakenteiden tehtävät, tyypillisimmät pohjoismaissa käytetyt pintarakenteet sekä tunnettuja vaurioitumismekanismeja ja korjaustapoja. Elinkaarikustannuslaskennan oleellisimmat lähtötiedot on saatu rinnakkaisen ETSI-tutkimuksen korjaustarveajankohtaa koskevasta asiantuntijahaastattelusta sekä aiemmista Suomen Liikenneviraston ohjaamista tutkimuksista ja ohjeista.

Uusien ja korjattujen pintarakenteiden käyttöikä riippuu rakenteen ja sen liitoskohtien vedenpitävyydestä, rakenteessa käytettyjen eri materiaalien vaurioherkkyyksistä sekä rakentamisen ohjeistuksesta ja laadunvalvonnasta. Tutkimuksessa analysoituja päällysteitä ovat asfalttibetoni, kivimastiksiasfaltti, kumibitumivaluasfaltti ja teräskuituvahvisteinen betonilaatta. Vertailtuja vedeneristyksiä ovat kumibitumikermieriste, kumibitumimastiksieriste ja nestemäisenä levitettävät eristeet.

Elinkaarikustannuslaskennan esimerkkisiltaan on valittu korjausten aikaisten liikennejärjestelyjen osalta keskimääräinen siltapaikka. Pintarakennevertailussa siltapaikan kaistakohtaisina liikennemäärinä on käytetty 500, 2000, 5000 ja 10000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Laskenta osoittaa, että matka-aikaviivästyskustannuksilla on hallitseva vaikutus, kun liikennemäärä on suuri. päällysteiden urautumiskestävyys on tällöin erittäin merkittävä asia. Vedeneristyksistä kumibitumikermieristys ja nestemäisenä levitettävä vedeneristys ovat elinkaarikustannustehokkaimmat, koska mastiksieristys täytyy tavallisesti korjata useammin sillan eliniän aikana. Vedeneristeettömän teräskuiduilla vahvistetun siltakannen kestävyydestä on vähiten tietoa, joten sen korjaustarpeesta vähäisen liikennemäärän tapauksessa on esitetty kaksi eri skenaarioita. Skenaarioissa pinnan korjaamisen korjausväli on joko 30 tai 50 vuotta.
Tiivistelmä (eng):In this study, the life cycle costs of different concrete bridge deck surface structures are analysed and compared. The essential data for the life cycle cost calculations has been the investment cost together with realistically predicted rehabilitation point in times and costs. The driver delay costs are also often dominant in the final result. The driver delay costs can be affected by selecting the most appropriate rehabilitation times and practices.

The study is a part of the third phase of the Nordic ETSI project. It consists of a literature survey of the international bridge deck surface structures, interviews made to Finnish experts, and a questionnaire made to Swedish, Norwegian and Danish bridge engineers. The study describes the functions of bridge surface structures, the most common surface structures in Nordic countries, known deterioration mechanisms, and used rehabilitation methods. The essential source data for the life cycle cost calculation is gained from a parallel study, that describes the most suitable rehabilitation times, and from the previous Finnish Transport Agency researches.

The lifetime of new and already rehabilitated bridge deck surface structure depend on the surface structure materials and connection details waterproofness, deterioration sensibility, compliance to construction regulations, and level of quality control. The analysed pavements are asphalt concrete, stone mastic asphalt, hot rolled asphalt and concrete wearing coarse. The waterproofing methods in the comparison are sheet membrane, mastic and liquid applied waterproofing.

The example bridge in the life cycle cost analysis was selected so that it does not represent the worst nor easiest rehabilitation site from the traffic disturbance point of view. The daily traffic amount on a lane was set to 500, 2,000, 5,000, and 10,000 vehicles in the deck surface structure comparisons. The results show that driver delays dominate the life cycle costs with large traffic amounts. In these cases, the wearing course rutting resistance is proven to be an important factor. The most effective waterproofing methods from the life cycle cost point of view are sheet membrane and liquid applied waterproofing methods because of least reparation amounts during the lifetime of the bridge. The degradation of isolation free, concrete course bridge decks is not as well-known compared to the other waterproofing systems, thus two scenarios have been analysed for the small traffic amounts of these bridges.
ED:2014-12-19
INSSI tietueen numero: 50159
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI