haku: @instructor Valtonen, Jarkko / yhteensä: 55
hakutulos-lista
viite: 1 / 55
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Häkkänen, Anna
Työn nimi:Maanteiden perusverkon eritasoliittymien turvallisuus
Traffic safety at grade-separated junctions
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2016
Sivut:86 s. + liitt. 6      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Insinööritieteiden korkeakoulu
Oppiaine:Liikenne- ja tietekniikka   (R3004)
Valvoja:Pellinen, Terhi
Ohjaaja:Liimatainen, Ari ; Valtonen, Jarkko
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201611025342
Sijainti:P1 Ark Aalto  4742   | Arkisto
Avainsanat:grade-separated junctions
traffic safety
traffic accidents
junctions
interchanges
basic road network
eritasoliittymät
liikenneturvallisuus
liikenneonnettomuudet
liittymät
maantieverkko
Tiivistelmä (fin):Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää perusverkon eritasoliittymien turvallisuuden nykytila tutkimalla onnettomuuksien yleisyyttä, jakautumista ja syitä.
Tarkoituksena oli tutkia turvallisuuden kehitystä sekä tunnistaa suunnitteluratkaisujen vaikutus liittymien turvallisuuteen.
Liittymä- ja onnettomuustiedot kerättiin tierekisteristä, ja aineistoa käsiteltiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla.

Aineisto koostui 168 perusverkon eritasoliittymästä, jotka luokiteltiin Liikenneviraston suunnitteluohjeen mukaisiin liittymätyyppeihin.
Tarkastelujakson eli vuosien 2008-2015 aikana liittymissä tapahtui yhteensä 2388 onnettomuutta.
Henkilövahinko- eli hvj-onnettomuuksia tapahtui 415, joista 11 oli kuolemaan johtaneita.
Kaikkien liittymien onnettomuusaste oli 0,34 ja hvj-onnettomuusaste 0,06 onnettomuutta miljoonaa liittymään saapuvaa ajoneuvoa kohden.
Yksiajorataisten teiden eritasoliittymien onnettomuus- ja hvj-onnettomuusasteet olivat kaksiajorataisia pienemmät.
Suuntaiseritasoliittymien onnettomuusasteet olivat liittymätyypeistä pienimmät ja puolineliapilaliittymien suurimmat.
Onnettomuudet sijoittuivat eritasoliittymän vaikutusalueella useimmiten (33 %) sivutien ramppiliittymään.
Näistä yleisimpiä olivat peräänajo ja suistuminen risteämiskohdassa.
Päätien vaikutusalueella onnettomuuksia oli 29 %, josta suurin osa oli eläinonnettomuuksia.
Päätien ramppiliittymässä tapahtui 22 % onnettomuuksista.
Näistä yleisimpiä olivat peräänajo ja suistuminen risteämiskohdassa.
Yleisimmät onnettomuustyypit koko aineistossa olivat kääntyvän ajoneuvon onnettomuus (24 %), suistuminen (21 %), peräänajo (20 %) ja eläinonnettomuus (10 %).

Eritasoliittymien turvallisuuteen vaikuttavat muun muassa suuri liikennemäärä ja sivutien liikenteen suuri osuus, lähellä sijaitsevat eritaso- ja tasoliittymät sekä liittymän ympäristössä sijaitsevat liikennemäärää lisäävät palvelut ja toiminnot.
Sivutien nelihaaraiset ramppiliittymät sekä maantien ja kadun väliset eritasoliittymät todettiin turvallisuuden kannalta ongelmallisiksi ratkaisuiksi.
Kiertoliittymä sivutien ramppiliittymässä oli turvallisuuden kannalta hyvä ratkaisu.
Lisäksi silmukkarampit lisäävät onnettomuusriskiä suoriin ramppeihin verrattuina.

Vertaamalla tämän tutkimuksen tuloksia vuonna 2000 valmistuneeseen Tielaitoksen toteuttamaan tutkimukseen voidaan todeta perusverkon eritasoliittymien turvallisuuden parantuneen ja erityisesti onnettomuuksien vakavuuden lieventyneen.
Samanaikaisesti liikennemäärät ovat kasvaneet.
Tässä tutkimuksessa määritettyjä arvoja voidaan pitää luotettavina ja vertailukelpoisina edelliseen tutkimukseen nähden.
Tiivistelmä (eng):The aim of this study was to investigate the present state and development of traffic safety at grade-separated junctions and to recognize the influence of geometric design on traffic safety.
This was conducted by investigating the number of accidents, accident rates, the exact locations and the most common accident types.
The data was obtained from the road network database maintained by the Finnish Transport Agency.
The analysis was carried out by using Microsoft Excel spreadsheet.

The research data comprised 168 typical grade-separated junctions on basic road network in Finland.
The junctions were classified into junction types listed in the design manual.
A total of 2388 accidents occurred in these junctions during the study period of 2008-2015.
Accident data included 415 injury accidents of which 11 were fatal.
The accident rate for all the junctions was 0,34 accidents per million vehicles arriving at the junction.
The injury accident rate was 0,06.
The accident rate and injury accident rate of single carriageway roads were lower than those of two carriageway roads.
The half cloverleaf junctions had the highest and the half diamond junctions had the lowest accident rates. 33 % of the accidents occurred at the ramp junctions between ramp and secondary road, 29 % on the influence area of the junction on the primary road and 22 % at the ramp junctions between ramp and primary road.
The most common accident type was an accident with a turning vehicle (24 %).
Other typical accident types were single accident (run-off- the-road) (21 %), rear-end accident (20 %) and animal accident (10 %).

The factors affecting the safety of grade separated junctions included traffic volume, the share of the traffic volume of the secondary road, nearby interchanges and junctions as well as other functions and services that increase the traffic volume.
Four-legged ramp junctions and grade-separated junctions between a road and a street were recognized as challenge for traffic safety, whereas roundabouts on the ramp junction of the secondary road had a positive effect on safety.
In addition, loop ramps increase the risk of an accident compared with straight ramps.

By comparing the results of this study with the study completed in 2000, it can be stated that the traffic safety at grade-separated junctions has improved although the traffic volumes have increased.
Especially, the severity of the accidents has declined.
Despite the uncertainties related to the data used and the analysis, the results and values determined in this study are considered reliable and comparable with the results of the previous study.
ED:2016-11-13
INSSI tietueen numero: 54874
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI