haku: @all pulkki / yhteensä: 32
viite: 25 / 32
| Tekijä: | Santala, Olli |
| Työn nimi: | Perception of Spatially Distributed Sound Sources |
| Äänilähteen tilajakauman havaitseminen | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2009 |
| Sivut: | 72 Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta |
| Oppiaine: | Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka (S-89) |
| Valvoja: | Karjalainen, Matti |
| Ohjaaja: | Pulkki, Ville |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201203071325 |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark S80 | Arkisto |
| Avainsanat: | spatial sound psychoacoustics perception listening tests tilaääni psykoakustiikka havaitseminen kuuntelukokeet |
| Tiivistelmä (fin): | Äänen suunnan havaitsemisen tutkimukset ovat paljolti keskittyneet yhden äänilähteen tapaukseen. Useamman samanaikaisen tilassa sijaitsevan äänilähteen havaitsemisesta on kuitenkin myös tutkimuksia. Suuri osa noista tutkimuksista on tehty kuulokkeilla, mutta kaiuttimiakin on käytetty. On havaittu, että äänen leveyden havaitsemiseen vaikuttavat esimerkiksi äänenvoimakkuus, taajuus ja ajallinen pituus. Tässä diplomityössä tilaäänen havaitsemista tutkittiin tekemällä kaksi kuuntelukoetta. Painopiste oli tilassa hajautetusti sijaitsevien äänilähteiden suuntien havaitsemisen tarkkuudessa. Kokeet suoritettiin kaiuttomassa huoneessa, jossa 15 kaiutinta oli asetettu horisontaalitasoon, kaikki samalle etäisyydelle koehenkilöstä. Ensimmäisessä kuuntelukokeessa käytettiin erilaisia laajalle jakautuneita äänilähdekokonaisuuksia. Mukana oli esimerkiksi yksittäinen leveä äänilähde, jonka leveys vaihteli tapauksesta toiseen sekä leveitä äänilähteitä, joiden jakaumassa oli aukkoja. Koehenkilöiden tehtävänä oli kussakin tapauksessa oman havaintonsa mukaan erottaa, mitkä kaiuttimet lähettivät ääntä. Tulosten mukaan äänilähteessä olleita pieniä aukkoja ei havaittu täsmällisesti ja leveät äänilähteet havaittiin kapeampina kuin ne oikeasti olivat. Tulokset viittaavat myös siihen, että tilajakauman yksityiskohtien havaitsemisen tarkkuus on huonompi kuin 15 astetta, kun äänilähde on leveä. Toisessa kuuntelukokeessa testiääninä käytettiin kohinasignaaleja eri kaistanleveyksillä sekä siniaaltoja, jotka jaettiin eri kaiuttimiin. Näitä ääniä esitettiin koehenkilöille käyttämällä eri kaiutinyhdistelmiä, joiden kaiutintiheys vaihteli. Kaiutinyhdistelmiä esitettiin kaksi kerrallaan, ja koehenkilöiden tehtävä oli erottaa, kumpi kahdesta kosketusnäytöllä kuvatusta yhdistelmästä oli käytössä jälkimmäisessä testiäänessä. Tulosten mukaan havaitsemisen tarkkuus pieneni, kun kaiuttimien tiheys kasvoi. Myös kohinasignaalien kaistanleveys vaikutti havaitsemisen tarkkuuteen. |
| Tiivistelmä (eng): | Sound localization studies have mostly been concentrating on the localization of a single source. Nevertheless, there are studies on the perception of several simultaneous sound sources in spatial conditions. A large number of those experiments have been done using headphones, but also loudspeakers have been used. It has been found out that spatial width perception is affected for example by signal loudness, frequency and temporal length. In this thesis, perception of spatial sound was investigated by conducting two listening tests. The focus was on the resolution of directional perception of spatially distributed sound sources. The tests were performed in an anechoic chamber using 15 loudspeakers that were placed in the horizontal plane equidistant from the listener. In the first listening test, various sound source distributions such as sound sources with varying widths and wide sound sources with gaps in the distribution were used. The subjects were asked to distinguish which loudspeakers emit sound according to their own perception. Results show that small gaps in the sound source were not perceived accurately and wide sound sources were perceived narrower than they actually were. The results also indicate that the resolution for fine spatial details is worse than 15 degrees when the sound source is wide. In the second listening test, noise signals with different bandwidths as well as sine waves divided to the loudspeakers were used as stimuli. These were presented to the subjects using loudspeaker combinations with different loudspeaker densities. Two loudspeaker combinations at a time were presented and the task of the subjects was to discriminate which of the two shown combinations was used in producing the latter of the two sound events. The results indicate that the perception accuracy decreased as the loudspeaker density increased. Also, the bandwidth of the noise signals affected the perception accuracy. |
| ED: | 2009-10-08 |
INSSI tietueen numero: 38449
+ lisää koriin
INSSI