haku: @author Lindborg, Katri / yhteensä: 1
viite: 1 / 1
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Lindborg, Katri
Työn nimi:Ilmastuksen vaikutukset immobilisoidulla hiivalla toteutetussa oluen jatkuvatoimisessa pääkäymisessä
The effects of aeration in continuous main fermentation of beer by an immobilized yeast bioreactor
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1997
Sivut:ix + 100 s. + liitt.      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Kemian tekniikan osasto
Oppiaine:Biotekniikka   (Kem-70)
Valvoja:Markkanen, Pertti ; Linko, Matti
Ohjaaja:Virkajärvi, Ilkka
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  4456   | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää syötetyn ilma- ja hiilidioksidimäärän sekä kaasuseossuhteen vaikutuksia jatkuvatoimisen immobilisoidulla hiivalla toteutetun oluen pääkäymisen toimivuuteen, tuotetun oluen laatuun ja hiivan metaboliaan.
Kirjallisuusosassa käsiteltiin hapen ja hiilidioksidin vaikutuksia hiivan metaboliaan ja oluen flavorinmuodostukseen.

Kokeissa käytettiin laitteistoa, joka koostui esireaktorista ja pääreaktorista.
Reaktoreissa hiiva oli sidottu eli immobilisoitu huokoiseen lasihelmikantajaan.
Esireaktoriin syötettiin ilma-hiilidioksidi-seosta, jonka koostumusta vaihdettiin siirryttäessä koejaksosta toiseen.
Koesarjaan kuului kymmenen koejaksoa.
Koejakson aikana prosessia seurattiin analysoimalla käyvästä oluesta näennäinen käymisaste, pH sekä vapaan aminotypen, sikuna-alkoholien ja asetaattiesterien pitoisuudet.
Myös laitteiston mikrobiologista tilaa seurattiin.
Prosessin oletettiin stabiloituvan 2-3 viikossa koejakson alun eli kaasusyötön muutoksen jälkeen.
Tällöin, ennen seuraavan koejakson aloittamista, analysoitiin normaalimääritysten lisäksi vierteen ja nuoroluen keskipitkät rasvahapot sekä immobilisoidun hiivan pitkäketjuiset rasvahapot ja sterolit.

Todettiin, että työssä käytetyllä laitteistolla oli mahdollista tuottaa tasalaatuista olutta useiden kuukausien ajan ilman keskeytyksiä.
Jatkuvatoimisen oluenpanoprosessin havaittiin olevan varsin stabiilin.
Kaasusyötön muutoksilla ei ollut suurta vaikutusta mihinkään tässä tutkittuihin oluen tai hiivan ominaisuuksiin.
Sikuna-alkoholi- ja asetaattiesterituloksia analysoitiin matemaattisten mallien avulla, joiden mukaan suuri hiilidioksidisyöttö inhiboi sekä sikuna-alkoholien että asetaattiesterien biosynteesiä.
Suuri happisyöttö sen sijaan stimuloi sikuna-alkoholien tuottoa.
Happisyötön vaikutus asetaattiesterien muodostumiseen oli hieman epäselvä.
Mallien ennustavuus ei ollut paras mahdollinen.
Aromiaineista erityisesti 3-metyylibutyyliasetaatin pitoisuus oli kaupallista suomalaista lagerolutta matalampi, mikä johtui osaksi pitoisuuden laskusta pääreaktorissa.
Tyydyttymättömien pitkäketjuisten rasvahappojen ja sterolien pitoisuudet hiivassa kasvoivat siirryttäessä ilmastetusta esireaktorista ilmastamattomaan pääreaktoriin.
Tämä oli yllättävää, kun tiedetään, että hiiva tarvitsee happea tyydyttymättömien rasvahappojen ja sterolien biosynteesiin.

Hiivan pitkäketjuisten rasvahappojen tuloksista selvisi, että prosessiin ilmeisesti pääsi happea muualtakin kuin ilmasyötöstä.
Asetaattiesterien matalien pitoisuuksien arveltiin johtuneen tyydyttymättömien rasvahappojen esterisynteesiä inhiboivasta vaikutuksesta.
Tämä vaikutus perustuu siihen, että tyydyttymättömät rasvahapot estävät estereitä syntetisoivan entsyymin toimintaa.
Tyydyttymättömien rasvahappojen suuri pitoisuus pääreaktorin hiivassa ja mahdollinen esteraasiaktiivisuus voivat selittää 3-metyylibutyyliasetaatin pitoisuuden laskua pääreaktorissa.
ED:1997-06-18
INSSI tietueen numero: 12266
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI