haku: @keyword external-cavity diode laser / yhteensä: 1
hakutulos-lista
viite: 1 / 1
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Gröhn, Aki
Työn nimi:Hilakaviteettilaserin viivanleveysmittauksia
Lineewidth studies of an external cavity diode laser
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1998
Sivut:68      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Mittaustekniikka   (S-108)
Valvoja:Ikonen, Erkki
Ohjaaja:Ludvigsen, Hanne
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:laser linewidth
external-cavity diode laser
interferometer
fiber-optics
laserin viivanleveys
hilakaviteettilaser
interferometri
kuituoptinen mittaustekniikka
Tiivistelmä (fin):Erittäin koherenteille hilakaviteettilasereille löytyy monia sovelluksia optisen mittaustekniikan, laserspektroskopian ja koherentin optisen tietoliikennetekniikan aloilta.
Näissä sovelluksissa on usein tärkeää tietää laserin tarkka viivanleveys.
Äskettäin on kehitetty uusi menetelmä määrittää viivanleveys kapeakaistaisille lasereille käyttämällä self-homodyne-detektointia.
Perusajatuksena menetelmässä on muuttaa laseroivan kentän vaihefluktuaatio valon intensiteettivaihteluiksi Mach-Zehnder-interferometrissä.
Laserin viivanleveys saadaan sovittamalla teoreettinen malli mitattuun tehospektriin.

Tässä työssä tutkittiin 780 nm:n aallonpituudella toimivan passiivisesti stabiloidun hilakaviteettilaserin (ECL) viivanleveyttä käyttämällä viivästettyä self-homodyne-tekniikkaa.
Viivekuidun pituus valittiin laserin koherenssipituutta Iyhyemmäksi.
Self-homodyne-tekniikan tarkkuutta tutkittiin vertaamalla sitä perinteiseen viivästettyyn self-heterodyne-menetelmään.
Self-homodyne-menetelmän tarvitsema yksinkertaisempi mittauslaitteisto ja sillä saavutettava parempi signaalikohinasuhde tekevät menetelmän hyvin käyttökelpoiseksi kapeaviivaisten ja pienitehoisten lasereiden mittaamiseen.

Työssä tutkittiin hilakaviteettilaserin viivanleveyden riippuvuutta laserin eri toimintaparametreista.
Viivanleveys riippuu kriittisesti optisen takaisinkytkennän vaiheesta.
Kapein mitattu arvo laserin Lorentziselle viivanleveydelle oli noin 5 kHz.
Tämä on hyvässä sopusoinnussa aikaisempien, taajuuskohinan tehotiheydestä laskettujen viivanleveyden arvioiden kanssa.
Mittauksissa selvitettiin myös optisen takaisinkytkennän vaiheen muuttamisen vaikutuksia viivanleveyteen ja laserointi taajuuden siirtymään.
Mittaustulokset vastasivat kohtuullisesti olemassa olevaa teoriaa.
Mittauksen toistettavuus oli erittäin hyvä.
Viivanleveys mitattiin lisäksi laseroivan moodin tehon funktiona.
Mittauksessa takaisinkytkennän vaihe pidettiin vakiona.
Tuloksista havaittiin selvästi Schawlowin ja Townesin ennustama viivanleveyden verrannollisuus optisen tehon käänteisarvoon.
ED:1998-06-17
INSSI tietueen numero: 13281
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI