haku: @author Siiriäinen, Juha / yhteensä: 1
hakutulos-lista
viite: 1 / 1
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Siiriäinen, Juha
Työn nimi:Jäännösjännitysten mittausmenetelmät - rengasuramenetelmän suunnittelu ja toteutus
Measurement of Residual Stresses - Design and Implementation of Ring Core Method
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1999
Sivut:102      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Konetekniikan osasto
Oppiaine:Koneenrakennuksen materiaalitekniikka   (Kon-67)
Valvoja:Hänninen, Hannu
Ohjaaja:Gripenberg, Hans
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Pinnassa vallitsevan jäännösjännitystilan tunteminen antaa useimmiten riittävästi informaatiota arvioitaessa jäännösjännitysten vaikutusta rakenteen staattiseen ja väsymiskestävyyteen. Kuitenkin paksuseinämäisissä rakenteissa ja koneenosissa myös sisäosan jännitystila voi olla merkittävä riskitekijä sisäisen särön ydintäjänä. Työn tarkoituksena oli parantaa jäännösjännitysten mittausmahdollisuuksia laajentamalla mittausaluetta syvemmälle kappaleeseen kuin mihin nykyisillä tavallisimmilla menetelmillä päästään.

Työn teoriaosassa on selvitetty jäännösjännitysten luonne, alkuperä ja jännityksiin vaikuttavien tekijöiden vuorovaikutus. Vetojäännösjännitykset ovat tyypillisesti haitallisia ja puristusjäännösjännitykset hyödyllisiä. Ensin mainitut pyrkivät avaamaan ja jälkimmäiset sulkemaan materiaalissa esiintyviä vikoja, kuten säröjä ja murtumia. Teoriaosassa käydään läpi käytössä olevia mittausmenetelmiä. Niitä ovat ainetta rikkomattomat röntgendiffraktio-, neutronidiffraktio- ja Barkhausen-menetelmä sekä ainetta rikkovat reiänporaus-, rengasura- ja erilaiset paloittelumenetelmät.

Kokeellisessa osassa rakennettiin rengasuramenetelmään perustuva mittauslaite. Menetelmä on keksitty jo 1950-luvulla, mutta tähän mennessä siihen perustuvia sovelluksia on ollut maailmanlaajuisestikin vain vähän. Rengasuramenetelmä on perusperiaatteeltaan pitkälti reiänporausmenetelmän kaltainen. Rengasuramenetelmässä häiritään kappaleen jännitystasapainoa työstämällä siihen askeleittain rengasmainen ura. Jännitystasapainon hakeutuessa uuteen tasapainoasemaan tapahtuu uran lähiympäristössä muodonmuutoksia, jotka rekisteröidään uran keskelle jäävän alueen pinnalta venymäliuskamittauksin. Askeleittain kerätystä venymävasteesta on johdettavissa jatkuva jakauma ehjässä kappaleessa vallitsevasta jännitystilasta urasyvyyden funktiona. Venymävastetta simuloitiin FEM-mallinnuksella.

Uran työstö tehtiin kipinätyöstötekniikalla. Mittausmenetelmää testattiin jännityksettömiksi lämpökäsiteltyihin ja mekaanisesti esikuormitettuihin koesauvoihin. Kokeiden tuloksia verrattiin simuloinnin tuloksiin ja kirjallisuuslähteisiin. Kokeet osoittivat, että menetelmä toimii teorian mukaisesti. Nyt toteutettu mittalaitteisto tarvitsee vielä jatkokehitystä tarkkojen ja toistettavissa olevien mittausten tekemiseen, sillä yksittäisten mittausten keskinäinen hajonta oli liian suuri. Mittausvirhettä aiheuttivat vaikeudet uran kohdistamisessa, työkappaleen liiallinen paikallinen lämpeneminen ja kipinöintiprosessin häiriöt.

Jatkotutkimusta tarvitaan uran pohjan jännityskeskittymän kipinätyöstöstä aiheutuvan lämpötilan nousun ja uran työstön asentovirheiden yhteisvaikutuksen selvittämiseksi. Mittaustiedon keruu ja käsittely sekä jännitysten laskenta tulee automatisoida työajan säästämiseksi ja virheiden minimoimiseksi.
ED:1999-10-07
INSSI tietueen numero: 14860
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI