haku: @keyword prosessin mittaus / yhteensä: 1
viite: 1 / 1
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Saukkonen, Jukka |
| Työn nimi: | Structured Documentation Processes - A Case Study |
| Rakenteiset Dokumentointiprosessit - Yksittäistutkimus | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2000 |
| Sivut: | 90 Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Puunjalostustekniikan osasto |
| Oppiaine: | Graafinen tekniikka (AS-75) |
| Valvoja: | Oittinen, Pirkko |
| Ohjaaja: | Lönnberg, Oskar |
| Digitoitu julkaisu: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/88596 |
| OEVS: | Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
|
| Sijainti: | P1 Ark TKK 206 | Arkisto |
| Avainsanat: | structured documentation SGML technical documentation process process measurement documentation process usability rakenteinen dokumentaatio SGML tekninen dokumentointiprosessi prosessin mittaus dokumentointiprosessin käytettävyys |
| Tiivistelmä (fin): | Kaksi tärkeintä päämäärää, joiden takia SGML:n käyttö teknisessä dokumentaatiossa yleensä aloitetaan, ovat dokumentointiprosessin nopeuttaminen ja yksinkertaistaminen. Tämän diplomityön tarkoituksena oli selvittää, saavutetaanko tavoitteet siirryttäessä perinteisestä tekstinkäsittelydokumentaatiosta SGML:ään. Myös uuden SGML-pohjaisen prosessin heikkouksia kartoitettiin käytettävyystutkimuksen avulla. Teoreettinen tarkastelu perustuu yleiseen prosessiteoriaan ja saatavilla olevaan ohjelmisto- ja hypermediatutkimuksen tuloksiin, kuten myös tietämykseen rakenteellisen dokumentaation käytön eduista ja haitoista. Näiden teorioiden pohjalta tämä diplomityö esittelee sekä vanhan että uuden dokumentointiprosessin vaiheet teknisestä näkökulmasta. Dokumenttien läpimenoaika mitattiin sekä vanhassa että uudessa prosessissa viiden kirjoittajan kanssa. Tulokset osoittivat, ettei kirjoitusympäristöjen välillä ollut tilastollista eroa, vaikka SGML-mittaustulokset kertoivatkin keskiarvollisesti paremmasta tehokkuudesta. Dokumenttiin kirjoitetun uuden materiaalin määrän nähtiin korreloivan hyvin sivua kohti kuluneen kirjoitusajan kanssa vanhassa ympäristössä, muttei ainakaan vielä merkittävästi SGML-ympäristössä. Taustatyöhön kulunut aika näytti korreloivan hyvin dokumenttiin lisätyn uuden materiaalin määrän kanssa molemmissa ympäristöissä. Vaikka kokonaisläpimenoaika olikin pidempi SGML-pohjaisessa prosessissa, paikallisten vaiheiden määrä väheni ja vertailukelpoisempi, teknisessä mielessä tärkeämpi paikallinen läpimenoaika myös Iyheni. Dokumentointiprosessin käytettävyyden evaluointi suoritettiin tarkkailuna ja arviointilomakkeilla niille samoille kirjoittajille, jotka osallistuivat myös kirjoitusprosessin mittauksiin. Tarkkailu ja avoimet kysymykset paljastivat joitakin hyötyjä, mutta myös monia ratkaisua kaipaavia heikkouksia käytetyissä SGML-työkaluissa ja dokumentointiprosessissa. Esille tuli myös monia ongelmakohtia, jotka onneksi voidaan ratkaista koulutuksen ja lisäharjoituksen avulla. Suljetut kysymykset paljastivat, että SGML-työkalut mielletään käytettävyydeltään kohtalaisen hyviksi, mutta dokumentointiprosessin käytännön seikat ovat vielä aika vaikeita eikä niitä kaikkia ole vielä täysin omaksuttu. Kaiken kaikkiaan, nykyinen SGML-pohjainen dokumentointiympäristö tyydytti suurinta osaa osallistuneista kirjoittajista varsin hyvin. |
| ED: | 2001-01-25 |
INSSI tietueen numero: 16168
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI