haku: @instructor Callaghan, Gerry / yhteensä: 1
viite: 1 / 1
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Rantala, Sami
Työn nimi:Usability of user interface markup language
User interface markup language:n käytettävyys
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2001
Sivut:88      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Tietotekniikka   (Tik-86)
Valvoja:Nieminen, Marko
Ohjaaja:Callaghan, Gerry
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:User Interface Markup Language (UIML)
user interfac (UI)
XML
usability
appliance-independent
User Interface Markup Language (UIML)
käyttöliittymä
XML
käytettävyys
alustariippumattomuus
Tiivistelmä (fin):User Interface Markup Language (UIML) on alustariippumaton käyttöliittymien luomiseen tarkoitettu kieli.
Tämä diplomityö keskittyy siihen, miten hyvin käyttöliittymiä voidaan luoda UIML:llä loppukäyttäjän ja suunnittelijan perspektiivistä.
Pääpaino on kuitenkin suunnittelijoiden puolella.

Ensimmäiseksi käydään läpi oleellista taustatietoa.
Seuraavaksi luodaan kaksi paria testikäyttöliittymiä.
Ensimmäinen pari on luotu Javalla ja WML:llä (Wireless Markup Language).
Toinen pari on luotu UIML:llä.
Molemmat parit sisältävät PC-käyttöliittymän ja WAP-käyttöliittymän (Wireless Application Protocol).
Käyttö-liittymien arvosteluperusteet on määritelty ennen testauksen aloittamista.

Luodut käyttöliittymät ovat identtisiä, kun ottaa huomioon UIML-tulkin keskeneräisyyden.
UIML-tulkki (eng. renderer) on ohjelma, joka luo käyttöliittymän UIML-dokumentin perusteella.
Tämä tuo esille UIML:n suurimman ongelman.
UIML on täysin riippuvainen UIML-tulkin laadusta.

Riippuen alustasta UIML:n vaatima koodimäärä verrattuna vastaavaan alustariippuvaisella kielellä tehtyyn käyttöliittymään vaihtelee paljonkin.
Javan ollessa kyseessä suhde on 124% ja WML:n 230%, molemmissa tapauksissa alustariippuvaisten kielten eduksi.
Suuri rakenteellinen ero Javan ja WML:n välillä esti käyttämästä samaa UIML-dokumenttia molempiin käyttöliittymiin.

Rajoituksistaan huolimatta UIML on melko hyvä kieli käyttöliittymien luomiseen.
Jos UIML saa kunnon työkalutuen, mukaanlukien tulkit, siitä voi muodostua hyvä ratkaisu kun tarvitaan saman ohjelman käyttöliittymiä monelle eri alustalle.
ED:2001-05-22
INSSI tietueen numero: 17571
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI