haku: @keyword imeytin / yhteensä: 1
viite: 1 / 1
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Kykkänen, Antti |
Työn nimi: | Havusulfaattimassan laadun kehittäminen asiakkaan tarpeisiin eräässä vuokeittimessä |
Quality development of softwood sulphate pulp for different customers in one continuous digester | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2001 |
Sivut: | iv + 117 s. + liitt. 24 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Puunjalostustekniikan osasto |
Oppiaine: | Selluloosatekniikka (Puu-23) |
Valvoja: | Tikka, Panu |
Ohjaaja: | Konola, Aimo |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 903 | Arkisto |
Avainsanat: | continuous digester impregnation vessel alkali splitting sulphidity reject thickness of chip vuokeitto imeytin alkalijako sulfiditeetti rejekti hakkeen paksuus |
Tiivistelmä (fin): | Kirjallisuusosassa tarkasteltiin, minkälaisia havusellun ominaisuuksia erilaiset sellun loppukäyttäjät arvostavat. Tarkasteltiin mahdollisuuksia vaikuttaa näihin ominaisuuksiin sekä raaka-aineen että keittotekijöiden kautta. Lisäksi tarkasteltiin jauhatuksen vaikutusta sellun laatuun sekä pohdittiin muita keinoja, joilla laatuun voidaan vaikuttaa. Kokeellisessa osassa pyrittiin kirjallisen osan havaintojen perusteella tutkimaan tehdaskoesarjan avulla, voidaanko imeyttimen ja keittimen välistä lipeäjakoa muuttamalla vaikuttaa tuotettavan havusellun ominaisuuksiin kaksiastiaisessa hyöry-nestefaasi Kamyr-keittimessä. Ominaisuudet mitattiin pestystä ja jauhetusta puskumassasta. Vakioitujen koemuuttujien lisäksi eri tekijöiden vaikutusta puskumassan laatuun pyrittiin selvittämään prosessidatasta monimuuttuja-analyysin avulla. Raaka-aine vakioitiin. Lipeäjako vaikutti koesarjassa selvästi keiton aikaiseen delignifoitumiseen. Mikäli suuri määrä (55...60 % kokonaisalkaliannoksesta) valkolipeää syötettiin imeytystorniin, saavutettiin puskussa korkeampi kappaluku kuin keitossa, jossa valkolipeää syötettiin imeyttimeen vähemmän (25...30% kokonaisalkaliannoksesta). Tällöin myös rejektin määrä keitossa kasvoi selvästi. Matalammalla valkolipeän annostelulla imeyttimeen sulfiditeetti koko prosessin aikana nousi selvästi. Korkeammalla sulfiditeetilla oli selvä korrelaatio parempien puskumassan lujuusominaisuuksien kanssa. Ylipaksun (paksuus yli 8 mm) hakkeen suhteellisen osuuden kasvaessa puskumassan kappaluku ja rejektimäärä kasvoivat voimakkaasti. Tällöin lisäksi puskumassan repäisylujuus laski. |
ED: | 2003-03-05 |
INSSI tietueen numero: 19366
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI