haku: @keyword production follow-up / yhteensä: 1
viite: 1 / 1
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Karhumäki, Kirsi-Maria |
Työn nimi: | Tuotannon mittareiden kehittäminen |
Development of production key figures | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2003 |
Sivut: | iv + 119 s + liitt. 1 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Puunjalostustekniikan osasto |
Oppiaine: | Puutekniikka (Puu-28) |
Valvoja: | Paajanen, Tero |
Ohjaaja: | Kautonen, Pekka |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 320 | Arkisto |
Avainsanat: | production follow-up key figure total productivity maintenance plywood industry tuotannonseuranta mittari tuotannon kokonaistehokkuus vaneriteollisuus |
Tiivistelmä (fin): | Työssä käsiteltiin tuotannon mittaamisen kehityssuuntia ja käytiin läpi vaneritehtaan nykyistä mittausjärjestelmää sekä luotiin mittarit, jotka perustuvat käyttäjän tarpeisiin sekä toisaalta toteuttavat tuotannon kokonaistehokkuuden (=TPM) ajattelumallia. Mallissa mittareilla yhdistetään tuotannon suunnittelutoiminnot, käynnissäpito sekä tuotantotoiminta. Tutkimus toteutettiin empiirisenä organisaatiotutkimuksena, jossa tutkimusmenetelminä käytettiin haastatteluita, benchmarkingia, ryhmätöitä ja havainnointia. Käyttäjien toivomukset mittareiden tietosisällöstä vaihtelivat laajalti. Ryhmäkeskusteluiden perusteella tarve mittareiden informaatiosisällöstä voitiin jakaa neljään osaan: 1) tuotannon suunnittelutieto, 2) valmistuksen ongelmien havaitseminen, 3) kunnossapidolliset tekijät, 4) inhimilliset tekijät. Näitä näkökulmia painotettiin mittarikokonaisuutta kehitettäessä. Mittarit jaettiin kahteen eri ryhmään, kone- ja laitekohtaisiin mittareihin ja toiminnan kehitys- ja ohjausmittareihin. Erona kahdella ryhmällä on käytännössä vain se, että ensimmäiset mittarit kuvaavat yhden tuotantopisteen toimintaa ja jälkimmäisissä mittari kuvaa laajemman osaprosessin toimintaa. Jaolla saadaan huomiota kiinnitettyä sekä yksittäisiin tuotantopisteisiin, mutta myös laajempien kokonaisuuksien hallintaan tietyn prosessin osan osaoptimoinnin välttämiseksi. Tutkimuksen tuloksena saatiin mittareita, joita käyttämällä saadaan kokonaiskuva tuotantotoiminnan tilasta. Mittarit toimivat indikaattoreina tuotannon muutoksille. Mittarit on kehitetty toimimaan koko henkilöstön toiminnan tukena ja tuottamaan informaatiota tuotannon tilasta. Mittareiden tietoa voidaan käyttää hyväksi niin lyhyen kuin pidemmän aikavälin suunnittelussa. Vaikka mittarit on pääosin suunniteltu yhteen tiettyyn yksikköön sopiviksi, on niiden käyttö mahdollista myös laajemmalti. Kutakin esitettyä mittaria voidaan käyttää itsenäisinä. Mittaristo kokonaisuudessaan käytettynä antaa laajempaa tietoa prosessin toiminnasta ja tapahtumien syy-seuraussuhteista. Tuotannonseurannan toimintatavan muutos kohti tietojärjestelmästä saatavan tilastollisen tiedon analysointia merkitsee suuria muutoksia koko toiminnalle. Mittarit on kehitetty käytettäväksi automaattisen tuotantotiedonkeruun kautta, mutta ovat suurelta osin käyttökelpoisia myös manuaaliseesti, mikäli tietojärjestelmää ei ole käytettävissä. |
ED: | 2003-06-27 |
INSSI tietueen numero: 19731
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI