haku: @keyword pintakelirikko / yhteensä: 1
viite: 1 / 1
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Suhonen, Katja |
Työn nimi: | Soratien kulutuskerrosmateriaalin vaikutus pintakelirikkoon |
The effect of gravel road surface layer material on surface softening | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2005 |
Sivut: | 146 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto |
Oppiaine: | Tietekniikka (Yhd-10) |
Valvoja: | Valtonen, Jarkko |
Ohjaaja: | Huuskonen, Oiva |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
Avainsanat: | gravel road surface softening soratie pintakelirikko |
Tiivistelmä (fin): | Sorateillä pääasiassa keväisin esiintyvän pintakelirikon syynä on kulutuskerroksessa oleva liiallinen vesi. Talven aikana routineeseen rakenteeseen on sitoutunut huomattavia määriä vettä ja sen tilavuus on kasvanut. Keväällä roudan alkaessa sulaa, vesi ei pääse poistumaan rakenteesta alempien kerrosten ollessa vielä jäässä. Kuormituksen alla rakenne pyrkii tiivistymään alkuperäiseen tilavuuteensa, jolloin lisäjännitys siirtyy huokosvedenpaineen lisäykseksi. Huokosvedenpaineen kasvu pienentää maan tehokasta jännitystä ja siten myös leikkauslujuutta. Pintakelirikon vakavuuteen vaikuttavat hyvin paljon kevään sää sekä tieympäristön kosteus. Työn tavoitteena oli selvittää, mitkä kiviaineksen ominaisuudet sekä rakeisuusmuuttujat vaikuttavat pintakelirikkoon. Työ toteutettiin kolmessa osassa. Kirjallisuustutkimuksessa perehdyttiin voimassa oleviin Tiehallinnon ohjeisiin ja vaatimuksiin sekä selvitettiin veden käyttäytymistä maassa. Pintakelirikon hoitoa ja sen ongelmia selvitettiin haastatteluilla ja niiden pohjalta muodostettiin hiljaisen tiedon malli. Kolmannessa vaiheessa inventoitiin kahdenkymmenen etukäteen valitun soratien tieympäristö ja otettiin kulutuskerroksista näytteet. Näytteet otettiin myös murskeiden varastokasoista. Teistä muodostettiin kymmenen paria siten, että jokaisessa parissa oli pintakelirikkoinen ja pintakelirikoton tie sekä mahdollisimman samankaltainen tieympäristö. Otetuista näytteistä määritettiin rakeisuudet sekä tutkittiin laboratoriokokeilla niiden vedenpidätyskykyä. Vaikka laboratoriokokeissa löydettiin eroja pintakelirikkoisista ja pintakelirikottomista teistä lähes kaikista tutkituista muuttujista, varastokasoista otetuista näytteistä vastaavia eroja ei löytynyt. Kulutuskerroksesta otetuista näytteistä pystyttiin määrittämään raja-arvoja materiaaliomaisuuksille, jotka vaikeuttavat pintakelirikkoa, mutta varastokasoista otetuilla näytteillä tämä oli vaikeampaa. Varastokasoista otetut näytteet eivät välttämättä olleet samoja kuin teiden sorastukseen käytetyt eikä myöskään tiedetä miten kulutuskerrosmateriaalit ovat kuluneet ja muuttuneet liikenteen ja ilmaston vaikutuksesta sorastuksen jälkeen. |
ED: | 2005-11-23 |
INSSI tietueen numero: 30004
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI