haku: @keyword Pinus / yhteensä: 1
hakutulos-lista
viite: 1 / 1
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Loimaranta, Lauri
Työn nimi:Optimal furnish for uncoated mechanical papers in future
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2006
Sivut:iii + 117 s. + liitt. 93      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Paperitekniikka   (Puu-21)
Valvoja:Paltakari, Jouni
Ohjaaja:Kovero, Mika
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  663   | Arkisto
Avainsanat:Juvenile wood
mechanical pulping
Pinus
thinning
pulp properties
Tiivistelmä (fin): Diplomityön tavoitteena oli selvittää teknisesti ja taloudellisesti optimaalinen tapa käyttää puuraaka-aineita, energiaa ja eri massanvalmistusmenetelmiä valmistettaessa päällystämätöntä puupitoista painopaperia.
Tutkimus rajattiin tarkastelemaan runsaasti tarjolla olevan ensiharvennusmännyn käytön edellytyksiä kuusta korvaavana raaka-aineena.

Mäntykuidun kuusta paksumpi ja vahvempi seinämä vaikeuttaa sen fibrilloitumista, sekä heikentää sen taipuisuutta ja luhistumistaipumusta.
Hierrettäessä kuitu irrotetaan kuitumatriisista pitkittäissuuntaisesti kun taas hionnassa irtoaminen tapahtuu tangentiaalisesti.
Mäntykuidun kuusta vahvempi ulkoseinämä aiheuttaa suuremman energiantarpeen pitkittäisessä irrottamisessa joka havaitaan 20-30% korkeampana ominaisenergiankulutuksena TMP-prosessissa.
Hiokkeen valmistuksessa ei ominaisenergiankulutuksessa ole eroa.
Mäntykuitujen heikomman sidostenmuodostuskyvyn johdosta mäntymassojen lujuusominaisuudet ovat 10-30% kuusimassoja alhaisemmat.

Ensiharvennusmännyn kuituominaisuudet kuitenkin poikkeavat mekaanisen massanvalmistuksen kannalta edullisesti verrattuna täysikasvuiseen mäntyyn.
Kuidun perimetria on lähempänä kuusta, kuidun seinämä on ohuempi ja se sisältää 50% vähemmän pihkaa.

Poikkeuksia lukuun ottamatta nykyisillä tuotantolinjoilla voitaisiin arviolta 30% kuusesta korvata ensiharvennusmännyllä.
Kuusi ja ensiharvennusmänty tulisi kuitenkin kuoria erikseen.

Laskelmien mukaan lujuusominaisuuksiltaan heikompi ensiharvennusmänty nostaisi armeeraussellun käyttöä kymmenillä prosenteilla paperilajista riippuen.
Riippuen ensiharvennusmännyn käyttökohteesta nousisi selluprosentti paperissa 1,5-2,5 yksikköä hiokkeessa käytettynä ja jopa 4-8 yksikköä hierteessä käytettynä.
Lisääntynyt armeeraussellun tarve ei kompensoituisi ensiharvennusmännyn halvemmalla raaka-aineen hinnalla, vaan paperinvalmistuksen kustannukset nousisivat.
TMP.tä valmistettaessa energian kulutus per tuotettu TMP tonni nousisi.
Lisääntynyt sellun osuus paperissa kuitenkin vähentäisi mekaanisen massan osuutta jolloin kokonaisenergiantarve per paperitonni ei juurikaan muuttuisi.

Suuret määrät ensiharvennusmäntyä olisi kokonaisuuden kannalta optimaalisinta käyttää sellun valmistuksessa.
Pieniä määriä voitaisiin kuitenkin käyttää kustannustehokkaasti hiokkeen raaka-aineena paperilajeille, joilla ei nykyisin tarvitse käyttää armeeraussellua.
Tällöin voitaisiin hyödyntää ensiharvennusmassan hyvät optiset ominaisuudet, jotka muutoin hävitään lisääntyneellä sellun osuudella.
ED:2006-03-03
INSSI tietueen numero: 30688
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI