haku: @author Jokisalo, Tuomo / yhteensä: 1
viite: 1 / 1
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Jokisalo, Tuomo |
Työn nimi: | Fibre Optic Sensing in Lightweight Structures |
Kevytrakenteiden monitorointi kuituoptisilla antureilla | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2006 |
Sivut: | 133 Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Konetekniikan osasto |
Oppiaine: | Lentotekniikka (Kul-34) |
Valvoja: | Saarela, Olli |
Ohjaaja: | Brander, Timo |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 5265 | Arkisto |
Avainsanat: | fibre optic sensing Fibre Bragg Grating embedded sensors smart structures structural health monitoring kuituoptiset mittaukset Bragg hila-anturi upotetut anturit älyrakenteet rakenteiden kunnonvalvonta |
Tiivistelmä (fin): | Työ keskittyy kuituoptisten anturien käyttöön komposiittirakenteissa. Työn tavoitteena oli saavuttaa kyky valmistaa laminoituja rakenteita, joissa on toimiva sisäänrakennettu venymän ja lämpötilan mittausjärjestelmä. Käytössä olivat Braggin hila-anturit (FBG) ja aallonpituus-multipleksoiva mittalaite W3-1050 toimittajana Smart Fibres Ltd. Alan viimeisimmät artikkelit osoittavat kuituoptisten antureiden kyvyn mitata venymää ja lämpötilaa. Monia käytännön ongelmia kuitenkin liittyy antureiden upottamiseen rakenteeseen. Kuidut ovat hauraita ja vaurioituvat helposti laminaatin valmistuksessa. Lisäksi huokoset ja muut epäsäännöllisyydet voivat aiheuttaa häiriintyneen venymäjakauman. Tämä puolestaan johtaa anturin palauttaman aallonpituuden jakautumiseen ja siten epäjatkuviin mittaustuloksiin. Ongelmia lähestyttiin järjestelmällisesti onnistuneen anturoinnin takaamiseksi. Aluksi kuidun riittävä tartunta matriisiin varmennettiin kuidun ulosvetokokeilla. Alipaineinjektion ja prepreg-laminoinnin soveltuvuutta anturoitujen kappaleiden valmistamiseen tutkittiin. Prepreg-laminoinnilla valmistettiin onnistuneesti upotetuin anturein varustettuja koekappaleita. Koekappaleilla suoritettiin vertailevia venymä- ja lämpötilamittauksia. Mittauksissa käytettiin toistuvaa askelkuormitusta stabiiliuden, toistettavuuden ja nollakohdan pysyvyyden tutkimiseksi. Tulokset olivat lupaavia osoittaen, että kuituoptiset menetelmät voivat toimia ainakin yhtä hyvin kuin vertailussa käytetyt venymäliuskat tai ekstensiometri. Lopuksi koekappaleet asetettiin väsyttävän kuormituksen alaisiksi. FBG-anturi mittasi järkeviä lukemia lähes koko kappaleen kestoiän ajan. Vertailutuloksia ei saatu, sillä pinnasta mittaavat perinteiset anturit eivät enää toimineet johtuen varhaisesta pintakerroksen delaminaatiosta. Tutkimus antoi hyvän käsityksen kuituoptisen antureiden käytöstä osana komposiittirakenteita. Seuraavassa vaiheessa antureita hyödynnetään adaptiivisen rakenteen kehitystyössä. Muistimetalliaktuaattoreilla on tarkoitus tuottaa liikettä ja FBG-antureilla mitata vastetta. |
ED: | 2006-07-05 |
INSSI tietueen numero: 32116
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI