haku: @keyword plastic substrate / yhteensä: 1
viite: 1 / 1
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Miettunen, Kati |
Työn nimi: | Loss mechanisms and optimization of dye-sensitized solar cells deposited on stainless steel substrates |
Ruostumattomalle teräkselle valmistetun väriaineherkistetyn aurinkokennon häviömekanismit ja optimointi | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2006 |
Sivut: | 78 Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto |
Oppiaine: | Ydin- ja energiatekniikka (Tfy-56) |
Valvoja: | Lund, Peter |
Ohjaaja: | Toivola, Minna |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TF80 | Arkisto |
Avainsanat: | dye-sensitized solar cell stainless steel substrate plastic substrate gel electrolyte väriaineherkistetty aurinkokenno ruostumaton teräs -substraatti muovisubstraatti geeli elektrolyytti |
Tiivistelmä (fin): | Tämä tutkimus keskittyy väriaineherkistettyihin aurinkokennoihin, joilla on yksinkertaisista valmistusmenetelmistä johtuen alhaisemmat valmistuskustannukset verrattuna moniin perinteisempiin aurinkokennotekniikoihin. Väriainekennojen rakentaminen metalli- ja muovisubstraateille on eräs keino vähentää kustannuksia entisestään. Tämä työ keskittyy ruostumattomaan teräkseen, sillä sen on havaittu olevan yksi stabiileimmista metallisubstraateista. Valoelektrodien rakentaminen muoville on ongelmallista, koska ne eivät kestä tavanomaista, 450-500 °C suoritettavaa sintrausprosessia. Toisin kuin muovit, ruostumaton teräs voidaan sintrata. Lisäksi ruostumaton teräs tarjoaa tukevamman alustan TiO2-kerrokselle tehden kennosta kestävämmän. Tämän vuoksi ruostumatonta terästä käytettiin valoelektrodin substraattina ja muovia vastaelektrodin substraattina. Geelielektrolyyttejä käytettiin perinteisten neste-elektrolyyttien sijaan parantamaan kennon stabiiliutta entisestään. Tämän työn tarkoituksena oli häviömekanismien määritys eri komponenteissa ja kennon suorituskyvyn parantaminen. Ensinnäkin tutkittiin varauksensiirtoa eri kennokomponenteissa. Toiseksi tarkasteltiin optisia häviöitä, sillä teräsvaloelektrodin tapauksessa valon täytyy tulla kennoon vastaelektrodin puolelta, mikä puolestaan tarkoittaa sitä, että vastaelektrodi ja elektrolyytti varjostavat valoelektrodia. Tutkimus on jaettu kolmeen osaan kennokomponenttien mukaan: valoelektrodi, elektrolyytti ja vastaelektrodi. Lopuksi esitetään optimoidun kennon tulokset ja eritellään häviömekanismien vaikutukset. Mittauksia varten valmistettiin aurinkokennoja, vastaelektrodi-vastaelektrodi -kennoja sekä optisia näytteitä. Tutkimuksessa käytettiin seuraavia mittaustekniikoita: aurinkosimulaattori, sähkökemiallinen impedanssispektroskopia ja optinen spektroskopia. Valitulla kennotyypillä saavutettiin parhaimmillaan 2.4 % hyötysuhde. Tutkimuksissa huomattiin, että ruostumattomalla teräksellä on pienet vuotovirrat ja se näyttäisi toimivan valoelektrodin substraattina muutenkin hyvin. Pitkäaikaisstabiiliusmittauksia on tosin vielä tarpeen suorittaa. Ohuemman elektrolyyttikerroksen käyttö ja trijodidin konsentraation pienentäminen nostivat virtaa 26 %. Vastaelektrodin huomattiin rajoittavan kennojen toimintaa merkittävästi ja lisätutkimusta sekä kehittämistä tarvitaan vielä. |
ED: | 2007-01-29 |
INSSI tietueen numero: 32972
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI