haku: @author Salonen, Kalle / yhteensä: 1
viite: 1 / 1
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Salonen, Kalle |
Työn nimi: | Peptidaasien tuotto maitohappobakteereilla - tuottoprosessin ja aktiivisuuden optimointi |
Production of peptidases using lactic acid bacteria - optimisation of production process and activity | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2007 |
Sivut: | vii + 59 s. + liitt. 16 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Kemian tekniikan osasto |
Oppiaine: | Bioprosessitekniikka (Kem-70) |
Valvoja: | Leisola, Matti |
Ohjaaja: | Kiviharju, Kristiina ; Mälkki, Yrjö |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 3200 | Arkisto |
Tiivistelmä (fin): | Tässä työssä on perehdytty juuston kypsyttämisen nopeuttamiseen sekä siihen tarvittavien peptidaasien tuotannon optimointiin. Työn kirjallisuusosassa on esitetty yleistä tietoa maidon koostumuksesta ja mikrorakenteesta ja juuston valmistuksesta. Lisäksi on tarkasteltu useita menetelmiä juuston kypsymisen nopeuttamiseksi sekä etsitty mm. aineenvaihduntareittejä eri kypsymisilmiöiden taustalta. Työn tavoitteena oli optimoida peptidaasien tuottoprosessi pyrkien tuotetun biomassan osalta mahdollisimman korkeaan peptidaasiaktiivisuuteen. Aktiivisuus määritettiin perustuen vapaan aminotypen määrän muutokseen, joka määritettiin muunnettua formaldehydimenetelmää käyttäen. Työn aluksi menetelmä automatisoitiin työn nopeuttamiseksi ja virheiden vähentämiseksi. Tärkeimmät kasvatusparametrit ja niiden tasot etsittiin laboratoriomittakaavan bioreaktorikasvatuksia ja systemaattista kokeiden suunnittelua hyväksi käyttäen. Optimointi suoritettiin kahdessa vaiheessa. Tämän jälkeen tarkasteltiin tuotetun entsyymin toimintaa eri olosuhteissa ja tutkittiin sen soluista vapauttamista korkeapainehomogenisoinnilla. Optimointivaiheiden jälkeen suoritettiin pilot-mittakaavan tuotto- ja jälkikäsittelykoe. Työ päätettiin tuotetun entsyymin avulla suoritettuihin juustokokeisiin, joissa tutkittiin entsyymin annostelun ja lämpötilan vaikutusta juuston kypsymiseen. Tuottoprosessin optimoinnissa saavutettiin kahdelle suureelle selkeä optimiarvo.Optimilämpötilaksi saatiin 30,5 °C ja MgSO4-pitoisuudeksi 0,25 g/dm3. Lisäksi glukoosipitoisuudelle saatiin n. 45 g/dm3 ja fosfaattipitoisuudelle (n. 1:1 seos kaliumdivetyfosfaattia ja dikaliumvetyfosfaattia) n. 3,0 g/dm3 optimi. Typenlähteen osalta päädyttiin hiivauutteen (7,5 g/dm3) ja kasitonin (12,5 g/dm3) yhdistelmään. Tuottoon ja tuotteen toimivuuteen perustuen kasvatus-pH:n arvoksi saatiin 7,2. Tämä oli myös suoritettujen aktiivisuuskokeiden optimi. Hajotuskokeiden perusteella korkeapainehomogenoinnin ei todettu parantavan solulysaatin aktiivisuutta. Entsyymistä valmistetun preparaatin todettiin nostavan aminotypen pitoisuutta ja parantavan makupisteitä yhdessä lämpötilan kanssa. Korkeammassa lämpötilassa kypsytetyt juustot saavuttivat lyhyellä kypsytysajalla parempia makupisteitä kuin kylmässä kypsytetyt, mutta kypsytysajan pidentyessä kylmempi kypsytyslämpötila osoittautui paremmaksi. Korkeat entsyymipreparaattitaso ja lämpötila aiheuttivat yhdessä myös usein karvautta. |
ED: | 2007-06-15 |
INSSI tietueen numero: 34104
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI