haku: @keyword diffraktiivinen säteenmuokkaus / yhteensä: 1
viite: 1 / 1
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Kekkonen, Ville
Työn nimi:Application of Diffractive Beam Shaping to Pulsed Laser Deposition: Preparation of Ni-Mn-Ga Thin Films
Diffraktiivisen säteenmuokkauksen soveltaminen laserablaatiomenetelmään: Ni-Mn-Ga-ohutkalvojen valmistus
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2007
Sivut:60      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto
Oppiaine:Optiikka ja molekyylimateriaalit   (Tfy-125)
Valvoja:Kaivola, Matti
Ohjaaja:Hakola, Antti ; Kajava, Timo
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TF80     | Arkisto
Avainsanat:laser ablation
PLD
diffractive beam shaping
Ni-Mn-Ga
laserablaatio
PLD
diffraktiivinen säteenmuokkaus
Ni-Mn-Ga
Tiivistelmä (fin): Laserablaatiomenetelmä (PLD - Pulsed Laser Deposition) on tehokas tapa valmistaa ohutkalvoja erityyppisistä materiaaleista.
Tässä menetelmässä suuritehoiset laserpulssit vuorovaikuttavat kohtiomateriaalin pintakerroksen kanssa, ja riittävän suuri lasersäteen energiatiheys saa aikaan hiukkasten irtoamisen pinnasta.
Irronneet hiukkaset kerääntyvät kohtiota vastapäätä olevalle kasvatusalustalle.
Stoikiometrian säilyminen kasvatusprosessissa edellyttää, että laserpulsseilla on homogeeninen ja jyrkkäreunainen intensiteettijakauma.
PLD-sovelluksissa tyypillisten eksimeerilaserien säteellä ei kuitenkaan yleensä ole tällaista "flat-top"-tyyppistä poikkileikkausta.
Lisäksi jakauman muoto voi vaihdella pulssista toiseen.
Tämän vuoksi tarvitaan lasersäteen muokkausta ja homogenisointia.

Tämän työn tarkoituksena on liittää diffraktiivisiin hiloihin perustuva säteenmuokkausjärjestelmä TKK:n laserlaboratorion PLD-laitteistoon ja osoittaa sen toimivuus ohutkalvojen kasvatuksessa.
Työssä käytettävät diffraktiiviset elementit on suunniteltu muuttamaan lasersäde 1,5x4,5 mm2:n kokoiseksi "flat-top" jakaumaksi polttoväliltään 500 mm:n linssin polttotasossa.
Menetelmän toimivuus on osoitettu käytännössä aikaisemmissa kokeissa.

Ferromagneettinen muistimetalliyhdiste Ni-Mn-Ga valittiin ohutkalvomateriaaliksi tämän työn kokeisiin, koska tutkimusryhmällämme on aiempaa kokemusta Ni-Mn-Ga-kalvojen kasvattamisesta ja karakterisoinnista.
Muistimetallimateriaalit pystyvät muuttamaan palautuvasti kokoaan ja muotoaan jopa 10 % ulkoisessa magneettikentässä.
Tämä mahdollistaa uudentyyppisten toimilaitteiden ja anturien toteuttamisen.

Diffraktiivisten elementtien tuottama jakauma optimoitiin ennen kuin tutkittua säteenmuokkausmenetelmää sovellettiin käytännössä.
Ni-Mn-Ga-ohutkalvoja, joista osaan seostettiin rautaa, kasvatettiin Si-, Al2O3-ja MgO-kasvatusalustoille, mutta vain Al2O3:11e kasvatetut kalvot olivat ferromagneettisia.
Lasersäteen pieni energiatiheys kohtion pinnalla selittää osaltaan ferromagneettisuuden puuttumisen näytteistä.
Pulssienergiaa ei kuitenkaan voitu suurentaa, koska muuten diffraktiiviset elementit olisivat saattaneet vahingoittua.
Tämän vuoksi kehitettiin ja kokeiltiin menetelmiä lasersäteen poikkipinta-alan pienentämiseksi kohtion pinnalla siten, että energiatiheydeksi saataisiin 2,5-3 J/ cm2.
Yhtä menetelmistä käytettiin osassa ohutkalvokasvatuksia.

Työ osoittaa, että diffraktiivinen säteenmuokkaus voidaan yhdistää PLD-menetelmään.
Tutkitulla menetelmällä aikaansaaduilla laserpulsseilla on hyvin määritelty energiatiheys,ja useimpiin PLD-sovelluksiin riittävä energiatiheys (3 J/ cm2) on mahdollista saavuttaa.
Lisäksi energiahäviöt ovat merkittävästi pienemmät kuin aikaisemmalla säteenmuokkausjärjestelyllä.
ED:2007-10-11
INSSI tietueen numero: 34694
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI