haku: @keyword sitkeä murtuma / yhteensä: 1
viite: 1 / 1
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Elers, Lauri |
Työn nimi: | The validity of fracture resistance curve characterization methods for extended ductile crack growth |
Murtumisvastuskäyrän soveltuvuus suurelle sitkeälle särönkasvulle | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2008 |
Sivut: | 83 Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta |
Oppiaine: | Koneenrakennuksen materiaalitekniikka (Kon-67) |
Valvoja: | Hänninen, Hannu |
Ohjaaja: | Laukkanen, Anssi |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
Avainsanat: | fracture resistance curve ductile fracture experimental fracture mechanics murtumisvastuskäyrä sitkeä murtuma murtumissitkeyden määritys |
Tiivistelmä (fin): | Tämän työn tavoitteena oli selvittää murtumisvastuskäyrien eli J-R käyrien pätevyysrajojen soveltuvuutta suurille särönkasvuille. Työssä käytettiin standardin ASTM E 1820-01 mukaisia SENB- ja CT-sauvoja, joita testattiin sekä joustomenetelmällä että monisauvamenetelmällä. Monisauvamenetelmä on kallis ja nykyään vähän käytetty menetelmä, mutta etenkin tällaisessa pätevyysrajoja tutkivassa työssä oli sen käyttäminen välttämätöntä, jotta oli mahdollista saada tuloksia vertailtavaksi joustomenetelmän rinnalle. Kokeellisen tutkimuksen lisäksi tehtiin numeerisia simulointeja, joilla saatiin varmuutta siitä, kuinka särönkärjen ympärille syntyvät suurimmat jännitykset ja niiden muutokset ovat suhteessa ligamentin b kokoon. Kokeellisessa osuudessa testattiin kolmea eri materiaalia. SE500HR ja super duplex teräkset testattiin huoneenlämpötilassa vain CT-sauvoilla. DQT HT80 teräs testattiin 100 °C lämpötilassa sekä CT- että SENB-sauvoilla. Murtumisvastuskäyrissä päästiin sitkeän särönkasvun alueella riittävän pitkälle, jotta voitiin vertailla joustokokeiden ja monisauvakokeiden tuloksia suurten särönkasvujen alueella. Kokeiden jälkeen koesauvoista mitattiin mittausmikroskoopilla alkusärönpituudet ja särönkasvu. Numeerisessa laskennassa mallinnettiin koesauvat 3D-muodossa, jonka jälkeen niille suoritettiin siirtymäohjauksessa simulaatio, joka on vastaava toimenpide, mitä kokeellisessa tutkimuksessa koesauvalle tapahtuu. Tuloksista nähtiin, että suuren särönkasvun alueella monisauvakokeiden ja joustokokeiden tulokset ovat riittävän lähellä toisiaan, jotta voidaan puhua yhtenevistä tuloksista menetelmien välillä suuriin särönkasvuihin saakka. Numeeriset laskelmat tehtiin kummallekin sauvageometrialle siten, että päästiin tutkimaan, kuinka ligamentin koolla on merkitystä särön kärjen jännitystilaan. Ligamentin b koolla on periaatteellinen merkitys särönkärjen jännitystiloihin, koska mitä suurempi ligamentin b koko on, sitä suurempi on koesauvan oletettu mittauskapasiteetti. Sauvaan syntyvistä jännityksistä suurimmat jännitykset kohdistuvat särön kärjen alueelle. |
ED: | 2008-06-17 |
INSSI tietueen numero: 35796
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI