haku: @author Sorvari, Olli / yhteensä: 1
hakutulos-lista
viite: 1 / 1
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Sorvari, Olli
Työn nimi:Development of methods for calculating pressure relief flows and sizing relief devices
Varopurkauslaskennan ja varoventtiilien mitoituksen menetelmäkehitys
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2008
Sivut:x + 102 s. + liitt. 8      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Kemian laitos
Oppiaine:Prosessien ohjaus ja hallinta   (Kem-90)
Valvoja:Jämsä-Jounela, Sirkka-Liisa
Ohjaaja:Hammarström, Leif ; Pokki, Juha-Pekka ; Nyman, Timo
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  5098   | Arkisto
Tiivistelmä (fin): Varoventtiileitä käytetään prosessilaitteissa pitämään laitteiden paineet alle suunniteltujen maksimipaineiden silloin, kun kaikki muut keinot on käytetty.
Tämän tehtävän onnistumiseksi on varolaitteiden purkauspinta-alojen oltava oikean kokoiset.
Jos purkauspinta-ala ei ole tarpeeksi suuri, jatkaa paine kasvuaan laitteessa, mikä voi johtaa laitteen vaurioitumiseen ja pahimmassa tapauksessa laitteen räjähtämiseen.
Toisaalta, jos purkauspinta-ala on ylimitoitettu, saattaa purkausvirtaus olla liian suuri varolaitteen jälkeiselle laitteistolle, kuten ulosvirtausputkistolle tai soihdulle.
Tästä saattaa seurata paineen nousua ja vahinkoa kyseisille laitteille, ja ympäristölle vaaralliset aineet saattavat päästä purkautumaan vapaasti.

Varolaitteiden mitoitus yksifaasipurkaukselle on selkeää, sillä näille tapauksille on olemassa yleisesti hyväksytyt API:n (The American Petroleum Institute) standardissa määritellyt laskentamenetelmät.
Tapauksissa, joissa varoventtiiliin virtaava fluidi höyrystyy tai kondensoituu varoventtiilissä tai se on jo tuloaukossa kahdessa faasissa, tulee mitoituksessa käyttää kaksifaasipurkausmallia.
Tarkalle mallille on kaksifaasitapauksessa tarvetta, sillä höyrystyvän nesteen vaatima purkauspinta-ala on huomattavasti suurempi kuin nestevirtauksen.
Diplomityön kirjallisuusosassa on käyty läpi erilaisia kaksifaasipurkausmalleja, joilla voidaan laskea teoreettinen purkausvirtaus.
Varoventtiilin mitoituksessa tarvitaan lisäksi purkauskerroin, jolla kompensoidaan ideaalisen ja varsinaisen suuttimen ero.
Työssä on esitelty purkauskerroinmallit kaksifaasipurkaukselle ja vertailtu kirjallisuudessa esitettyjä kokeellisia tuloksia.

Diplomityön kokeellisessa osassa ohjelmoitiin laskentarutiinit, joilla verrattiin eri menetelmiä (o HEM, API 2000, ISO/DIS 4 126-10, HDI) erityisesti niissä tilanteissa, jotka tiedettiin API 2000 -menetelmälle vaikeiksi.
Menetelmistä 1-IDI osoittautui tarkimmaksi.
Menetelmän heikkous on sen vaatima pidempi simulointiaika johtuen useista peräkkäisistä flashlaskennoista.
API 2000:lla saatiin monissa tilanteissa lähes vastaavat tulokset HDI-menetelmän kanssa.
Tilanteissa, joissa sisääntulovirtaus oli varoventtiilissä höyrystyvä neste tai kondensoituva ylikriittinen fluidi tai höyry, ero oli suurempi.
Työssä on esitelty HDI NE - malli, joka perustuu epätasapainokertoimen käyttöön.
Epätasapainokerroin on määritelty höyryn osuuden ja suuttimen pituuden funktiona.
Menetelmä parantaa HDI:n tarkkuutta pienillä höyryn osuuksilla merkittävästi.
Menetelmää ehdotti alun perin Darby (2000).
ED:2008-12-17
INSSI tietueen numero: 36629
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI