haku: @keyword öljytuotanto / yhteensä: 1
viite: 1 / 1
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Malm, Annika |
Työn nimi: | Mikrobibiomassan keräys ja tuotteiden talteenotto |
Harvesting of microbial biomass and product recovery | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2009 |
Sivut: | ix + 151 (+31) Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos |
Oppiaine: | Bioprosessitekniikka (Kem-70) |
Valvoja: | Leisola, Matti |
Ohjaaja: | Karinen, Pertti ; Koskinen, Perttu ; Ojala, Anne |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 4002 | Arkisto |
Avainsanat: | biomass oil production flocculation lipid extraction biomassa öljytuotanto flokkulaatio lipidierotus |
Tiivistelmä (fin): | Diplomityössä tutkittiin biomassan keräystä sekä tuotteiden talteenottoa öljyn tuottamiseksi. Tuotantoprosessin edellytys on sellaisen mikrobilajin suuren mittakaavan kasvatus, joka varastoi suuria lipidipitoisuuksia esimerkiksi ravinnevajauksen seurauksena ja joka on mahdollista jälkikäsitellä (keräys ja lipidien erotus) kustannustehokkaasti. Biomassan korjuuta seuraa lipidien talteenotto suoraan märästä massasta tai kuivauksen jälkeen. Yleensä tarvitaan myös solujen rikkomisvaihe. Työn kirjallisuusselvityksessä tarkasteltiin vaihtoehtoja eri tuotanto-vaiheiden yksikköprosesseiksi. Diplomityön kokeellisessa osassa tutkittiin biomassan erotusta kasvatussuspensiosta (org. kuiva-aine 0,12-0,35 g/1). Flokkaus ja laskeutuminen pyrittiin saamaan aikaan muuttamalla olosuhteita (pH:n ja lämpötilan muutos, hapettimen lisäys) sekä lisäämällä orgaanisia polyelektrolyyttejä ja epäorgaanisia kemikaaleja (polyalumiinikloridia, ferrisulfaattia, ferrosulfaatti-vetyperoksidi-yhdistelmää). Lisäksi tutkittiin lipidien uuttamista eri liuottimilla sentrifugoidusta märästä biomassasta (org. kuiva-aine 115 g/1) ja spray-kuivatusta biomassasta (org. kuiva-aine 62 p-%). Flokkausmenetelmistä tehokkaimpia olivat pH-arvon nosto emäksellä sekä epäorgaanisen flokkulantin lisäys. Orgaanisen polyelektrolyytin lisäys ei parantanut suspension kirkastumista, mutta kokosi yhteen ja suurensi flokkeja, jolloin niiden laskeutuminen nopeutui ja mekaaninen kestävyys parani. Flokattaessa epäorgaanisilla flokkulanteilla, polyelektrolyytin lisäyshetki ja pidennetty hämmennysaika olivat kriittisiä. Suspension suolapitoisuudella oli vaikutus emäslisäyksen flokkaustehokkuuteen. Lajikohtaisia eroja mikrobimassojen flokkautumisessa selittänevät erilaiset pintavaraukset. Epäorgaanisilla flokkulanteilla biomassa konsentroitui noin 1 % tilavuuteen alkuperäisestä, mutta metallijäämien vaikutus jatkoprosessissa tulisi selvittää. Emäslisäyksellä flokatun massan tilavuus oli noin 10 %. Lipidejä uuttui märästä biomassasta hieman enemmän kuin kuivatusta, mutta uuttojäännöksestä suuri osa oli muuta kuin rasvaa. Etanoli uutti lipidejä märästä massasta eniten (12,9 p-% kuivasta massasta, 59 % massan kokonaisrasvapitoisuudesta). Kaksifaasiuutto (esim. etanoli-pooliton liuotin) saattaa olla toimivampi ratkaisu puhtaamman öljyn tuottamiseksi. |
ED: | 2009-03-20 |
INSSI tietueen numero: 36897
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI