haku: @keyword base catalysts / yhteensä: 1
viite: 1 / 1
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Parkkima, Outi |
Työn nimi: | Solid base catalysts |
Kiinteät emäskatalyytit | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2009 |
Sivut: | x + 77 Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Kemian laitos |
Oppiaine: | Epäorgaaninen kemia (Kem-35) |
Valvoja: | Karppinen, Maarit |
Ohjaaja: | Tiitta, Marja |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 4173 | Arkisto |
Avainsanat: | base catalysts tributylamine impregnation ion-exchange kiinteä emäskatalyytti tributyyliamiini impregnointi ioninvaihto |
Tiivistelmä (fin): | Kiinteillä emäskatalyyteilla on monia etuja perinteisiin nestemäisiin katalyytteihin nähden. Ne on helppo erottaa prosessin tuotteista ja käyttää uudelleen. Ne eivät ole myöskään yhtä vaarallisia käsitellä tai haitallisia ympäristölle kuin perinteiset nestemäiset katalyytit. Joissain tapauksissa niillä voitaisiin jopa korvata tällä hetkellä käytössä olevia kiinteitä happokatalyytteja. Diplomityön kirjallisuusosassa esitellään kiinteiden emäskatalyyttien päätyypit sekä niiden valmistus- tapoja ja sovelluksia. Myös emäksisyyden aikaansaamista ja sen karakterisointia käsitellään. Työn kokeellisessa osassa valmistettiin kiinteitä emäskatalyytteja käsittelemällä kolmea eri katalyyttikantajaa, zeoliittia, alumiinioksidia ja mesohuokoista materiaalia, joko (i) emäksisillä metalli-ioneilla (Na+, Mg2+ tai Ba2+) tai (ii) tributyyliamiinilla. Katalyyttinäytteiden metallipitoisuutta tutkittiin joko atomiabsorpitio- tai atomiemissiospektometrisesti ja niiden hajoamista termogravimetrisin analyysein. Myös hiilipitoisuusmäärityksiä käytettiin analysoinnissa. Metalli-ioneja sekä ioni vaihdettiin että impregnoitiin kantajiin. loninvaihdossa käytettiin kahta eri lämpötilaa ja vastaionia. Lämpötilan nostaminen teki ioninvaihdosta tehokkaampaa, mutta vastaionin vaikutus riippui kantajasta. Korkeimmat metallipitoisuudet saatiin zeoliittikantajalla kun käytettiin ioninvaihtoa ja mesohuokoisella kantajalla kun valmistustekniikkana oli impregnointi. Metalleista natriumin pitoisuudet olivat korkeimmat. Tributyyliamiinikatalyyttien valmistuksessa tutkittiin useiden eri parametrien vaikutusta katalyytin koostumukseen. Valmistuslämpötilan nostolla oli positiivinen vaikutus tributyyliamiinin määrään näytteessä, kun taas valmistusliuoksen konsentraation vaikutus ei ollut yhtä selvä. Jos liuoksen konsentraatio oli liian korkea, lähelle 100 %, tributyyliamiinin määrä näytteissä jäi alhaisemmaksi kuin hieman matalammissa konsentraatioissa valmistettujen näytteiden. Työssä tutkittiin kahta eri liuotinta, tolueenia ja heptaania, mutta niiden välillä ei havaittu merkittävää eroa. Tributyyliamiini jäi parhaiten kiinni zeoliittikantajaan, mikä johtui tämän kantajan vahvimmista happokohdista. |
ED: | 2009-05-18 |
INSSI tietueen numero: 37419
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI