haku: @keyword streptavidiini / yhteensä: 1
hakutulos-lista
viite: 1 / 1
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Pitkänen, Marjo
Työn nimi:Streptavidiinin kytkentä europiumleimattuihin kopolymeeripartikkeleihin
Coupling of streptavidin to polymer nanoparticles
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2009
Sivut:vii + 81 s. + liitt. 11      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta
Oppiaine:Elektroniikan valmistustekniikka   (S-113)
Valvoja:Paulasto-Kröckel, Mervi
Ohjaaja:Luotola, Juhani ; Piispanen, Jouni
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:nanoparticles
polymerparticles
streptavidin
in vitro diagnostics
polymeeripartikkelit
nanopartikkelit
streptavidiini
in vitro diagnostiikka
Tiivistelmä (fin): Diagnostiikan sovelluksissa hyödynnetään lukuisia erilaisia nanokokoluokan partikkeleja, joiden pintaan on kytketty biomolekyylejä.
Biomolekyylien kytkentään voidaan käyttää useita eri menetelmiä, joista yksi on nk. streptavidiini-biotiinitekniikka, joka perustuu streptavidiini- ja biotiini-molekyylien väliseen vahvaan vuorovaikutukseen.
Tämän työn tavoitteena oli sitoa streptavidiinia kovalenttisesti europiumleimattuihin kopolymeeripartikkeleihin tunnettua happo-emäskytkentää käyttäen.
Tämä mahdollistaisi erilaisten biomolekyylien sitomisen partikkeleihin biotiinin avulla, jolloin streptavidiinipintaisia partikkeleita voitaisiin käyttää useissa eri sovelluksissa vain vaihtamalla biotiinin avulla liitettävää biomolekyyliä.
Työn toisena tavoitteena oli liittää biotiiniä vasta-aineisiin, eli biotinyloida vasta-aineita, sekä tutkia saadaanko biotinyloidut vasta-aineet kiinnitettyä streptavidiinipintaisiin partikkeleihin ja muodostettua antigeeneihin sitoutuvia konjugaattipartikkeleja.

Työn kirjallisuusosassa esitellään immunologian perusteita sekä tutustutaan X-avidiini-biotiinitekniikan (X-ABt) käyttöön biomolekyylien kytkennässä.
Tarkemmin paneudutaan diagnostiikassa käytettäviin nanopartikkeleihin sekä näiden funktionalisointiin ja sovelluksiin.
Todettiin, että partikkeleiden funktionalisointi biomolekyyleillä on tärkeä osa partikkelien valmistusprosessia ja että X-ABt sopii ensisijaisesti vähän partikkeleita kuluttaviin sovelluksiin johtuen tarvittavien reagenssien korkeasta hinnasta.

Kokeellisessa osuudessa streptavidiinille optimaalista happo-emäskytkentää haettiin vaihtelemalla kytkennässä käytettävän surfaktantin, Rhodafac RE-610, pitoisuutta välillä 0-0,06 %.
Vasta-aineita biotinyloitiin kahdella eri menetelmällä.
Streptavidiinin kytkeytymistä tutkittiin partikkelikokoanalysaattorilla sekä lateral flow -testien ja aikaviiveisen fluoresenssin avulla.
Biotinyloinnin onnistumista tutkittiin samoilla menetelmillä, mutta myös turbiodometrisellä analysaattorilla Muodostettujen konjugaattipartikkelien toiminnallisuutta testattiin aikaviiveisen fluoresenssin avulla Streptavidiinin kytkennässä, biotinylornnissa sekä tavoitteiden mukaisen konjugaattipartikkelin muodostamisessa onnistuttiin Todettiin kuitenkin, ettei happo-emäskytkentä ole optimaalisin menetelmä streptavidiinin kytkemiseksi, sula Rhodafac RE-610 n havaittiin häiritsevän streptavidiinin kytkeytymistä partikkeleihin Todettiin myös ettei runsas streptavidiinimäärä partikkelin pinnalla takaa toimivimman konjugaattipartikkelin muodostumista Mikäli happoemäskytkentää halutaan jatkossa hyödyntää streptavidiinin sitomiseen, antoi tämä työ selkeät Suuntaviivat jatkotutkimuksiin sekä osoitti työtä käsittelevän kentän haasteet.
Työssä onnistuttiin myös kartoittamaan käytetyille partikkeleille soveltuvia tutkimusmenetelmiä
ED:2009-09-25
INSSI tietueen numero: 38369
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI