haku: @instructor Koulu, Jukka / yhteensä: 1
viite: 1 / 1
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Rostami Barouei, Mohammad |
| Työn nimi: | Experimental study on compaction behavior of unidirectional fiber reinforcements |
| Yhdensuuntaislujitteiden pakkautuvuuden kokeellinen määrittäminen | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2013 |
| Sivut: | vi + 62 s. + liitt. Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Sovelletun mekaniikan laitos |
| Oppiaine: | Lentotekniikka (Kul-34) |
| Valvoja: | Saarela, Olli |
| Ohjaaja: | Korkiakoski, Samuli ; Koulu, Jukka |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 4008 | Arkisto |
| Avainsanat: | unidirectional glass fibre compaction vacuum injection process lasikuitulujitteiden pakkautuvuus yhdensuuntaislujitteiden pakkautuvuus alipaineinjektio |
| Tiivistelmä (fin): | Alipaineinjektio prosessin ongelma, jota tutkittiin tässä opinnäytetyössä on alhainen kuitupitoisuus. Tässä diplomityössä selviteltiin miten eri parametrit vaikututtavat yhdensuuntaislujitteiden pakkautuvuuteen. Kirjallisuustutkimuksella selviteltiin pakkautuvuuden tutkimuksissa käytetyt koemenetelmät, niiden soveltuvuus sekä eri parametrien vaikutukset pakkautuvuuteen. Niiden pohjalta kehitettiin, suunniteltiin ja toteutettiin koejärjestely, mittausmenetelmä ja koeohjelma yhdensuuntaislujitteiden pakkautuvuuden kokeelliseen määrittämiseen. Pakkautuvuus määritettiin kuiville ja nestemäisen hartsin kyllästämille lujitteille. Kuivalla lujitteella tutkittiin lujitteen pinnoitteen sekä kerrosten lukumäärään, alipaineen, pakkautuvuusajan ja alipainesyklien lukumäärään vaikutukset. Injektiokokeella, jota kutsutaan tässä diplomityössä myös märkäkokeeksi, tutkittiin toteutusmenetelmän, paineen ja erityisesti painegradientin sekä hartsin viskositeetin vaikutukset lujitteen pakkautuvuuteen. Kokeiden aikana koekappaleiden paksuuden käyttäytymistä seurattiin. Koetulokset koottiin kuviin ja taulukoihin. Kuivakokeiden tulokset osoittivat, että lujitteiden pakkautuvuuskäyttäytymisen vertailusta tulee monimutkainen, koska pakkautuvuus riippuu eri tekijöiden yhdistelmästä, kuten kokeen toteutustavasta, koekappaleen tikkien määrästä, niiden tyypistä ja kireydestä. Sekä tuoreiden että ei-tuoreiden lujitteiden tapauksissa pinon paksuus kasvaa melko hyvällä tarkkuudella lineaarisesti kerrosten lukumäärän funktiona. Pakkautuvuusaikaa ja rovingien eli lasikuitukimppujen sijoittelua ehdotettiin perusteluksi, että alipaineen vaikutus koekappaleen paksuuteen vähenee kun alipaine kasvatetaan asteittain. Toteutustavasta ja materiaalista riippuen pakkautuvuus on alipaineen vaikutuksessa keskimäärin 25 %. Kerrosten sijoittelutyylin vaikutuksen arviointi edellyttää lisäkokeita. Pakkautuvuusaikakokeet vahvistivat, että materiaalista riippuen pakkautuvuus vaihtelee keskimäärin välillä 0,38 ... 1,00 % ja 0,05 % ensimmäisessä ja toisessa kymmenen minuutissa, 20 minuutin jälkeen pakkautuvuusajan merkitys on hyvin vähäinen. Injektiokoetuloksen perusteella pakkautuvuuskäyttäytyminen riippuu kokeiden toteutustavasta, paineesta ja vastaavasta pakkautuvuus-laajennus-pakkautuvuus syklistä sekä hartsisysteemin viskositeetista. Injektiokoetuloksen perustella tehtiin ehdotuksia pakkautuvuuskäyttäytymisen kontrolloimiselle. Pakkautuvuus kasvaa huomattavasti hartsin viskositeetin laskiessa. Kaikissa kuivakokeissa sekä injektiotapauksissa pakkautuvuus vaihteli aikasyklin ja käsittelynopeuden mukaan. |
| Tiivistelmä (eng): | The problem of the Vacuum Injection (VI) process which was considered in this thesis is low fiber content. Related literature was reviewed to investigate the influence of different VI-technique's manufacturing parameters on the compaction behaviour of unidirectional (UD) fiber reinforcements. Experimental methods were developed for testing and characterization of the compaction behaviour of UD fiber reinforcements. Experimental setup and equipment were designed and built. Experimental program, procedure and tests properties were obtained. Dry and wet tests were performed. Unidirectional glass fiber reinforcements were tested in dry tests to obtain the effect of number of performs layers and their sizing, amount of vacuum pressure, compaction time and number of the vacuum pressure cycles on compaction. The effect of the different factors on compaction was investigated by testing unidirectional fiber reinforcements in the VI-process. Wet tests were performed to obtain the effect of the pressure gradient and resin viscosity on compaction. During the tests the thickness of specimens was recorded. The data were processed and the plots were produced. Results were studied in the plot, calculation and table form. The dry test results revealed that the compaction behaviour of the fabrics depends on the combination of the factors such as test implementation method, stitch amount, formation and tension, therefore their comparison becomes complex. Lower stitch tension has roving nesting advantages. Both in the fresh and non-fresh fiber cases, the thickness of the stack increases with a fairly accuracy linearly as a function of the number of layers. The compaction time and roving nesting suggested as a cause that the effect of vacuum pressure on thickness decreases when vacuum pressure is gradually increased. Compaction increases with vacuum pressure processing to 25% in average depending on material and implementation method. In order to define the real behaviour of the different lay-up styles more tests are needed. The tests confirmed that compaction cycles compacted the fibers depending on material and implementation method in average two and half percentage units more effectively than the compaction time. Compaction increases with the number of the pressure cycle reaching values to 3.00% in average depending on material and implementation method. The tests confirmed that depending on the material in average compaction increases between 0.38 ... 1.00% and 0.05% in the first and second ten minutes and the effect of compaction time continues to become less relevant after 20 minutes. Based on the wet test results a suggestion was made on controlling the compaction behaviour of the fabrics which depends on the combination of the factors such as test implementation method, pressure gradient and corresponding compaction expansion-compaction cycle. Compaction increases noticeably with decreasing resin viscosity rate up to approximately 15%. In all dry test and injection cases compaction varies with cycle time and processing speed rate. |
| ED: | 2013-10-18 |
INSSI tietueen numero: 47352
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI