haku: @keyword DMW / yhteensä: 1
viite: 1 / 1
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Lindqvist, Sebastian
Työn nimi:Fracture mechanical characterization of multimetal welds
Multimetal hitsien murtumismekaaninen karakterisointi
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2014
Sivut:105      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Materiaalitekniikan laitos
Oppiaine:Koneenrakennuksen materiaalitekniikka   (MT3001)
Valvoja:Hänninen, Hannu
Ohjaaja:Karjalainen-Roikonen, Päivi
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201406252220
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  2153   | Arkisto
Avainsanat:DMW
strength mismatch
digital image correlation
true stress-true strain
eriparihitsi
lujuuden epäsopu
J-R käyrä
todellinen jännitys ja venymä
Tiivistelmä (fin):Ydinvoimaloissa eriparihitsi koostuu matalaseosteisesta teräksestä (LAS), joka on yhdistetty ruostumattomaan teräkseen (SS) hitsausliitoksella.
Tämän tyyppisiin eriparihitseihin ydintyy ydinvoimaloissa säröjä.
Säröjen kriittisyyden arvioimiseen tarvitaan tarkempia arviointimenetelmiä nykyisten epätarkkojen menetelmien tilalle.
Yksi tapa kehittää näitä arviointimenetelmiä on tuottaa tarkempaa tietoa säröjen käyttäytymisestä ja materiaaliparametreista eriparihitseissä.

Tässä työssä säröjen käyttäytymistä ja materiaaliominaisuuksia tutkittiin kahden erityyppisen ydinvoimalaitoksen eriparihitsissä, joista valmistettiin kokeita varten mallikappaleet.
Toinen mallikappaleista koostui kapearailohitsistä (MU1), ja toinen koostui puskurointikerroksesta (MU3).
Molemmista mallikappaleista mitattiin kovuus ja lujuus hitsin yli.
Myös todellinen jännitys-todellinen venymä mitattiin digitaalisella kuvakorrelaatio (DIC) tekniikalla.
Lisäksi MU1:tä mitattiin murtumissitkeys ASTM E1820 mukaan.
Murtumissitkeys mitattiin SEB sauvoilla, joiden esilovi oli joko LAS/hitsi sularajalla, 0,5 mm sularajasta LAS:a kohden, tai 0,5 mm sularajasta hitsiä kohden.
Särön poikkeamaa alkuperäiseltä särönkasvutasolta tutkittiin SEB sauvoista kvalitatiivisesti optisilla ja profilometri-mittauksilla.

Lujuuden epäsopu kovemman LAS:n ja pehmeämmän hitsimetallin välillä on 110 MPa MU1:lle, ja 80 MPa MU3:lle.
Lujuuspiikki mitattiin molemmille eriparihitseille LAS/hitsi sularajan läheisyydestä.
MU1:n piikki oli LAS:ssa ja MU3:n LAS/hitsi sularajalla.
Murtumissitkeys on suurin SEB näytteillä, joiden esiväsytyssärö on hitsimetallissa, ja pienin sularajalla.
Säröt, joiden alkulovi on LAS:ssa poikkeavat kohti pehmeämpää hitsiainetta, mutta samalla nämä säröt kasvavat mikrorakenteen läpi, jossa on suurempi lujuus kuin särön ydintymispaikassa.
Muualta ydintyvät säröt eivät kasva kohti viereisiä vyöhykkeitä.
Tiivistelmä (eng):Dissimilar metal weld (DMW) is a type of weld that connects different metals.
In nuclear power plants DMWs connect a low alloy steel (LAS) to a stainless steel (SS) through a weld metal.
The DMWs in nuclear power plants are prone to flaws.
The severity of a flaw in a DMW can be estimated by integrity assessment methods.
However, current assessment methods are not accurate enough.
One way to develop better assessment methods is to accurately characterize crack growth behaviour and material parameters in DMWs.

In this thesis two types of DMW mock-ups, common in nuclear power plants, were examined to characterize material properties and crack growth behaviour in DMWs.
The other mock-up was a narrow gap DMW (MU1), and the other mock-up contained a weld with a buttering layer (MU3).
The hardness and strength across the weld was measured for both mock-ups.
Also true stress-true strain curves at different locations in the weld were measured by digital image correlation (DIC).
Additionally, the fracture toughness close to the LAS/weld fusion line in MU1 was measured according to the procedure in ASTM E1820.
The fracture toughness was measured with single edge bend (SEB) specimens with the starter notch at the LAS/weld fusion line, 0,5 mm towards the LAS, or 0,5 mm towards the weld metal.
The crack deviation in the SEB specimens was quantitatively evaluated from optical and profilometer images.

Strength mismatch between the harder LAS and softer weld metal is 110 MPa for MU1, and 80 MPa for MU3.
A strength peak for both mock-ups was measured close to the LAS/weld fusion line.
For the MU1 the peak strength was in the LAS, and for the MU3 at the LAS/weld fusion line.
The fracture toughness of MU1 is largest for the SEB specimens with the crack in the weld metal, and smallest for the specimens with the crack at the LAS/weld fusion line.
The cracks of the specimens with the starter notch in the LAS deviate towards the softer weld, and these cracks can grow through microstructures with higher strength than at the crack tip origin.
The cracks initiating at the other locations do not deviate into adjacent zones.
ED:2014-08-03
INSSI tietueen numero: 49453
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI