haku: @keyword effectiveness evaluation / yhteensä: 1
viite: 1 / 1
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Rautanen, Assi |
| Työn nimi: | Laadullinen tutkimus johtajuuskoulutuksen vaikuttavuudesta - case: kunta-alan ylimmän johdon johtajuuskoulutusohjelma |
| A qualitative study about the effectiveness of a leadership training program | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2014 |
| Sivut: | v + 104 + liitt. (+2) Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Insinööritieteiden korkeakoulu |
| Oppiaine: | Työpsykologia ja johtaminen (TU3003) |
| Valvoja: | Järvenpää, Eila |
| Ohjaaja: | Mäki, Eerikki |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201410042733 |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 7931 | Arkisto |
| Avainsanat: | leadership training municipality management qualitative research effectiveness evaluation johtajuuskoulutus kuntajohtaminen vaikuttavuuden arviointi laadullinen tutkimus |
| Tiivistelmä (fin): | Johtajuus nähdään nykyään tärkeänä tekijänä organisaatioiden menestyksen rakentumisessa. Johtajuuden kehittämisessä suosioon ovat nousseet erilaiset johtajuuskoulutusohjelmat. Muutenkin henkilöstön kouluttaminen organisaatioissa on kasvattanut suosiotaan, ja erilaisiin koulutusohjelmiin investoidaan nykyään merkittäviä summia. Investointien kasvaessa myös kouluttamisen kautta saavutetuista tuloksista on alettu kiinnostua entistä enemmän ja vaade konkreettisille näytöille koulutuksen vaikuttavuudesta on kasvanut. Koulutuksen vaikuttavuuden määrällinen mittaaminen on vaikeaa, mutta laadullisen arvioinnin keinoin voidaan kerätä tärkeää tietoa koulutuksen onnistumisesta. Tässä diplomityössä arvioidaan kunta-alan ylimmälle johdolle suunnatun johtajuuskoulutusohjelman vaikuttavuutta. Kyseessä on noin vuoden mittainen, viisi kahden päivän tapaamisjaksoa sisältävä koulutus. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen tutkimus ja aineistona käytetään koulutusohjelman osallistujien haastatteluita. Diplomityössä pyritään selvittämään, miten koulutusohjelman osallistujat kokivat koulutuksen, mitä he oppivat, onko heidän toimintansa muuttunut koulutuksen vaikutuksesta ja mitkä tekijät he kokivat vaikuttaviksi koulutuskokonaisuudessa. Tutkimuksen tieteellisen viitekehyksen muodostavat kaksi eri aikakausina kehitettyä mallia koulutuksen vaikuttavuudesta: Kirkpatrickin (1998) nelitasoinen koulutuksen vaikuttavuuden arviointimalli, sekä Ylitalon (2012) väitöskirjassaan muotoilema malli ohjauksellisen koulutuksen vaikuttavuuden rakentumisesta. Tyytyväisyys koulutusohjelmaan jakautui siten, että osallistujista noin kaksi kolmasosaa oli täysin tai lähes tyytyväisiä koulutukseen ja loput ainakin osittain tyytymättömiä. Haastateltavia oli yhteensä 11. Koulutusohjelman tärkeimmäksi opiksi koettiin uusien ajatusten ja näkemysten saaminen. Toiminnan muutoksesta raportoi alle puolet vastaajista, kuitenkin jopa yhdeksän vastaajaa koki voivansa hyödyntää jotakin koulutuksessa oppimaansa asiaa käytännön työssään. Koulutusjaksojen aikana käydyt keskustelut koettiin todella tärkeäksi anniksi. Positiivisesti vaikuttaviksi tekijöiksi koettiin myös luennot ja niiden ajankohtaiset teemat, koulutukseen osallistunut ryhmä, vapaavalintainen coaching, ammattitaitoiset luennoitsijat ja hyvin toimivat käytännön järjestelyt. Negatiivisesti vaikuttaviksi tekijöiksi koettiin omasta työstä irrottautumisen vaikeus, omaa ajattelua syventävien itsenäisten tehtävien vähäisyys ja koulutusohjelman hajanaisuus tai sekavuus. Ryhmän heterogeenisuus työtehtävän ja kokemuksen määrän suhteen oli tekijä, joka koettiin sekä positiiviseksi, että negatiiviseksi asiaksi. Vaikka koulutusohjelmassa on vielä kehittämistä, katsotaan sen kokonaisuudessaan onnistuneen melko hyvin. |
| Tiivistelmä (eng): | At present, leadership is considered as an important resource in organizational success. A popular measure for developing leadership skills in organizations is to provide personnel with various leadership training programs. Training programs have become significantly popular, hence investments in the programs have increased significantly. In consequence, a claim has risen to prove concrete profits achieved via training. Quantitative measurement in training advantages is challenging, instead qualitative evaluation provides researchers with important information. The object of this master's thesis is to evaluate impressiveness of a leadership training program aimed at municipal managers in Finland. In a qualitative study research material consists of interviews of program attendees. Aim of the study is to find out how the attendees found the program, what they learned, how their behavior has changed and which components they found impressive in the leadership training program. Scientific framework of the study consist of two models of training evaluation: Kirkpatrick's (1998) four level evaluation model, and Ylitalo's (2012) model of impact factors of guidance-based leadership training. Satisfaction of the training program polarized as follows: approximately two thirds were completely or nearly satisfied with the training program, the rest were at least partly dissatisfied. The attendees experienced getting new ideas and new perspectives the most important offering of the program. Less than half of the attendees reported change in behavior. However, a prominent part of the attendees experienced that they could take advantage of teachings of the training program in their work. The attendees found group discussions during the training periods extremely important. Furthermore lectures, themes of the lectures, attending group, optional coaching, competent lecturers and practical arrangements of the program were found to have positive impact on the attendees' experience about the training program. Instead attendees' difficulties to disengage themselves from their daily work, lack of tasks to deepen attendees' own thinking and incoherence of the training program as a whole were experienced to interrupt learning. Heterogenity of the group was seen as a positive as well as a negative factor. Although the program requires improvements in certain parts, the outcome of the study is that the leadership development program studied in this master's thesis succeeded fairly well. |
| ED: | 2014-10-05 |
INSSI tietueen numero: 49793
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI