haku: @instructor Ahtila, Pekka / yhteensä: 10
viite: 7 / 10
Tekijä: | Huttunen, Esa |
Työn nimi: | Siistauksen energiankäyttö ja siistausjätteen polttomahdollisuudet |
The energy consumption of the de-inking process and the combustion potential of de-inked waste | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 1999 |
Sivut: | viii + 94 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Konetekniikan osasto |
Oppiaine: | Energiatalous ja voimalaitostekniikka (Ene-59) |
Valvoja: | Ahtila, Pekka |
Ohjaaja: | Ahtila, Pekka |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto 6795 | Arkisto |
Tiivistelmä (fin): | Tunnusomaista 1990-luvun paperiteollisuudelle on keräyspaperin käytön lisääntyminen raaka-aineena. Kun uusiomassaa käytetään sanomalehti- ja painopapereiden valmistamisessa, täytyy painoväri poistaa siistaamalla kuitujen joukosta. Epäpuhtaudet poistetaan lajittelemalla massaa sihtien ja pyörrepuhdistimien avulla. Varsinainen siistaaminen, painovärin poistaminen, tapahtuu joko vaahdottamalla tai pesemällä. Massan dispergoinnilla jäljelle jääneet epäpuhtaudet hajotetaan niin pieniksi, että ne eivät erotu paperiarkista. Siistaaminen kuluttaa vähemmin energiaa kuin perinteiset massan valmistusmenetelmät. Keskimäärin unsiomassa tonnin valmistaminen Suomessa vuonna 1995 kulutti sähköä 400 kWh ja lämpöä 1,5 GJ. Suurin energiankuluttaja siistausprosessissa on massan pumppaaminen. Yksittäisistä prosessinosista suurimmat energiankuluttajat ovat kuidutus ja dispergointi. Siistauslietteen polttamisella vähennetään kaatopaikalla hävitettävän jätteen määrää. Nykyaikaiset polttomenetelmät soveltuvat matalan lämpöarvon ja korkean kosteuspitoisuuden omaavien lietteiden polttamiseen. Kaasumaiset päästöt eivät ylitä sallittuja raja-arvoja. Myöskään polttamisessa syntyvän tuhkan raskasmetallipitoisuudet eivät estä kaatopaikalla tapahtuvaa hävittämistä. |
ED: | 1999-06-28 |
INSSI tietueen numero: 14522
+ lisää koriin
INSSI