haku: @instructor Tuominen, Jukka / yhteensä: 10
viite: 9 / 10
Tekijä: | Tuovinen, Juha |
Työn nimi: | Polyortoesteri II:n valmistus |
Synthesis of Poly(ortho ester) II | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 1999 |
Sivut: | 79 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Kemian tekniikan osasto |
Oppiaine: | Polymeeriteknologia (Kem-100) |
Valvoja: | Seppälä, Jukka |
Ohjaaja: | Korhonen, Harri ; Tuominen, Jukka |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 4138 | Arkisto |
Tiivistelmä (fin): | Työn tarkoituksena oli valmistaa polyortoesteri II:ta sekä sen polymeroinnissa tarvittavaa diketeeniasetaalia. Polyortoesteri II:ta polymeroidaan addioreaktiolla diketeeniasetaalista eli 3,9-bis(dietyleeni-2,4,8,10-tetraoxaspiro[5,5]undekaanista (DETOSU) ja diolista, kuten esimerkiksi 1,6-heksaanidiolista. Polyortoesterit ovat hydrofobisia biohajoavia polymeerejä, joiden hydrolyysireaktio tapahtuu polymeeri-vesi rajapinnassa. Kirjallisuusosassa käsitellään polyortoesteriluokat, joista ensimmäinen keksittiin 1970-luvulla. Nykyisin tunnetaan jo viisi erilaista polyortoesteriluokkaa. Kirjallisuustyössä on selvitetty näiden polymeerien valmistus sekä niiden ominaisuudet. Kokeellinen osa koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa valmistettiin DETOSU:n synteesissä tarvittavaa lähtöainetta 3,9-divinyyli-2,4,8, 10-tetraoxaspiro[5,5]undekaania (DAP). DAP:ia voidaan valmistaa Crivellon synteesiohjeen mukaisesti akroleiinista ja pentaerytritolista. Työssä onnistuttiin valmistamaan DAP:ia synteesiohjeen mukaisesti ja se oli laadultaan kaupallista tuotetta vastaavaa. Saatavan lopputuotteen saanto jäi kuitenkin alhaiseksi (36 - 58 %). Toisessa osassa pyrittiin valmistamaan mahdollisimman puhdasta DETOSU:a, sillä DETOSU:lta vaaditaan korkeaa puhtautta, jotta polymeroituminen voisi onnistua. DETOSU:a voidaan valmistaa Crivellon synteesiohjeen mukaisesti DAP:sta katalyytisesti isomeroimalla sen kaksi kaksoissidosta. Synteesistä saadun raakatuotteen puhdistamiseen käytettiin tislausta ja uudelleenkiteytystä. Työssä valmistetun parhaimman lopputuotteen puhtaudeksi saatiin 98,8 %. Lopputuotteen puhtaus oli kuitenkin yleensä 95 - 97 %. Saanto oli noin 50 %. Lopuksi DETOSU:a kokeiltiin polymerointiin kirjallisuudessa esitettyjen menetelmien mukaisesti. Liuospolymeroinnit onnistuivat vain osittain, sillä saadut painokeskimääräiset moolimassat jäivät huomattavasti alle kirjallisuuden arvojen. Työssä kokeiltiin myös DETOSU:n soveltuvuutta massapolymerointiin yhdessä hydroksiterminoidun epsilon-kaprolaktonipohjaisen esipolymeerin kanssa kuitenkaan siinä onnistumatta. Polymerointikokeiden perusteella onnistuttiin kuitenkin selvittämään DETOSU:n synteesissä syntyvän välituotteen (HR-DAP) merkitys polymerointireaktiolle. Kokeiden perusteella HR-DAP aiheuttaa polymeroinnissa tapahtuvan terminaatioreaktion. |
ED: | 1999-11-30 |
INSSI tietueen numero: 14975
+ lisää koriin
INSSI