haku: @instructor Tuominen, Jukka / yhteensä: 10
hakutulos-lista
viite: 8 / 10
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Turunen, Markus
Työn nimi:Silloitettavan biohajoavan polyesterin valmistaminen ja karakterisointi
Synthesis and Characterization of Crosslinked Biodegradable Polyester
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1999
Sivut:127      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Materiaali- ja kalliotekniikan osasto
Oppiaine:Polymeeriteknologia   (Kem-100)
Valvoja:Seppälä, Jukka
Ohjaaja:Korhonen, Harri ; Tuominen, Jukka
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark V80     | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Työn tarkoitus oli valmistaa biohajoava polyesteri epsilon-kaprolaktonista ja L-laktidista sekä funktionalisoida muodostunut esipolymeeri silloituksessa reaktiivisella kaksoissidoksellisella ryhmällä.
Tämän jälkeen oli määrä osoittaa kaksoissidoksiin perustuva biopolyesterien silloittaminen mahdolliseksi sekä peroksideilla että valolla.

Työn kirjallisessa osassa on tarkasteltu biohajoavan polyesterin valmistamista sekä renkaanavaalla polymeroinnilla että polykondensaatiolla.
Polykaprolaktonin (PCL) ja poly-L-laktidin (PLLA) funktionalisoimiseksi kaksoissidoksien kautta silloittumiskykyiseksi esitettiin useita tapoja.
Lisäksi pyrittiin esittämään kattavasti muut tunnetut tavat silloittaa biohajoavia ja muita polymeerejä.
Kirjallisuusosan lopuksi esiteltiin biohajoavan esipolymeerin ja silloitetun polymeerin analysointia eri menetelmillä sekä kartoitettiin bioyhteensopivuuden aiheuttamia lisävaatimuksia elimistöön implantoitaville polymeereille.

Työn kokeellisessa osassa massapolymeroitiin epsilon-kaprolaktoni ja L-laktidi esipolymeereiksi eri initiaattorin syöttösuhteilla, käytteen katalyyttinä tinaoktoaattia.
Initiaattorina käytettiin polyglyserolia, jossa oli 8 polymeeriketjun kasvua initioivaa OH-ryhmää.
Tämä mahdollisti haaroittuneen rakenteen.
Polymerointi suoritettiin 140 °C lämpötilassa 5 tunnin polymerointiajalla.
Esipolymeeri karakterisoitiin NMR-, DSC-, GPC- ja FTIR-menetelmillä.

Valmistetut esipolymeerit funktionalisoitiin maleiinihappoanhydridillä, itakonihappoanhydridillä ja glysidyylimetakrylaatilla.
Happoanhydrideillä funktionalisoitaessa reaktiolämpötila oli 120 °C yhden tunnin ajan ja lopuksi 140 °C puolen tunnin ajan.
Glysidyylimetakrylaatin liittämisessä käytettiin reaktiolämpötilana 70 °C 1 1/2 tunnin ajan.
Funktionalisoidut polymeerit karakterisoitiin NMR-, DSC-, GPC- ja FTIR-menetelmillä.

Funktionalisoidut polymeerit silloitettiin reaktiivisten monomeerien (N-vinyyli-2-pyrrolidoni, 2-hydroksietyylimetakrylaatti ja styreeni) kanssa (0-30 m-%) joko redox-kiihdytetyillä peroksideilla tai valolla.

Silloitetut polymeerit karakterisoitiin DSC:lla ja FTIR:lla.
Asetoniuutolla analysoidut geelipitoisuudet olivat 0-100 %.
DSC ja FTIR tukivat uuttotuloksia.
DSC osoitti, että sulamislämpötilapiikki häviää silloitetusta polymeeristä ja- lasiutumislämpötila nousee silloitusasteen noustessa.
DSC-käyrän ensimmäisessä lämmityspyyhkäisyssä havaittu jäännösreaktiivisuus laski silloitusasteen noustessa.

Lopuksi valikoidulle joukolle silloitettuja polymeerejä tehtiin mekaanisten ominaisuuksien testaus ja nopeutettu hydrolyysikoe.
Osa mekaanisista tuloksista oli hohkaluun tasolla ja jotkut jopa luun kuorikerroksen ominaisuuksien tasolla.
Hydrolyysikoe osoitti, että polymeerit säilyttivät biohajoavuuden silloitettaessa vaikkakin hajoamisnopeus laski silloitusasteen noustessa
ED:1999-12-20
INSSI tietueen numero: 14994
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI