haku: @keyword näköaistinsolu / yhteensä: 10
hakutulos-lista
viite: 10 / 10
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Albert, Rauli-Jan
Työn nimi:Determination of thermal noise in P521 tokay gecko photoreceptors
Termisen kohinan määritys tokee gekon P521 näköaistinsoluissa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2003
Sivut:79      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto
Oppiaine:Lääketieteellinen tekniikka   (Tfy-99)
Valvoja:Koskelainen, Ari
Ohjaaja:
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TF80     | Arkisto
Avainsanat:tokay gecko
photoreceptor
single photon event
thermal noise
näköaistinsolu
yksifotonivaste
terminen kohina
tokee gekko
Tiivistelmä (fin):Silmän näköaistinsolujen näköpigmenttimolekyylit virittyvät fotonien vaikutuksesta.
Pigmentin viritys käynnistää biokemiallisen kaskadin näköaistinsolussa, mikä välillisesti vaikuttaa näköaistinsolun synapsin aktiivisuuteen.
Tämän biokemiallisen kaskadin eri vaiheet ovat hyvin samankaltaisia kahdessa yleisesti tunnetuissa näköaistinsoluissa, tappi- ja sauvasoluissa.
Sauvasolut ovat herkempiä valolle kuin tappisolut.
Synapsin aktiivisuus ei muutu merkittävästi tappisolussa, kun yksi ainoa näköpigmentti virittyy.
Sauvasolussa taas yhden ainoan näköpigmentin viritys johtaa merkittävään aktiivisuusmuutokseen synapsissa.
Näköpigmentin virityksen tulisi aiheutua ainoastaan fotoneista, mikäli näköaistinsolun on tarkoitus havaita luotettavasti yksittäisiä fotoneita.
Tässä diplomityössä on määritetty tokee gekon, Gekko gekko, P521-näköpigmentin termisen isomerisaation molekulaarinen nopeusvakio ja verrattu tuloksena saatua tappipigmentin nopeusvakiota muiden lajien pigmenttien nopeusvakioihin.
Päätarkoitus on selvittää, määräytyykö nopeusvakio näköaistinsolu- vai näköpigmenttityypistä.
Tokee gekon näköaistinsolut ovat tyypiltään sauvasoluja.
Kokeellinen työ on tehty imupipettitekniikalla, jossa näköaistinsolun tuottamaa sähkövirtaa käytetään termisen kohinan määrityksessä.
Imupipettilaitteisto rakennettiin tätä tutkimusta varten Teknillisen korkeakoulun lääketieteellisen tekniikan laboratoriossa.
Laitteisto on esitelty perusteellisesti tässä diplomityössä.

Tokee gekon näköaistinsolun virtavaste yhden näköipigmentin viritykselle on arvioitu olevan noin 60 fA.
Tämä tulos on ristiriidassa aikaisemmin julkaistun tiedon kanssa.
Selkeää syytä tälle ristiriidalle ei ole löytynyt.
Tokee gekon P521-näköpigmentin termisten isomerisaatioiden nopeusvakiolle on määritetty yläraja, joka on noin 1,3 . 10[-8] s[-1].
Tämä arvo sijoittuu muiden lajien tappi- ja sauvapigmenttien nopeusvakioiden väliin.
ED:2003-09-02
INSSI tietueen numero: 19910
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI