haku: @instructor Pihko, Petri / yhteensä: 10
viite: 5 / 10
Tekijä: | Hukari, Elsa |
Työn nimi: | Optimization of an aromatization process |
Aromatisointiprosessin optimointi | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2005 |
Sivut: | 83 s. + liitt. 12 Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Kemian tekniikan osasto |
Oppiaine: | Orgaaninen kemia (Kem-4) |
Valvoja: | Koskinen, Ari |
Ohjaaja: | Pihko, Petri ; Salakka Auli |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 4959 | Arkisto |
Tiivistelmä (fin): | Tavoitteena oli teollisen aromatisointiprosessin saannon parantaminen. Kuuden vaiheen prosessissa aromatisointi muodosti pullonkaulan. Optimointi suoritettiin identifioimalla kriittiset muuttujat ja muuttamalla niitä yksitellen samalla havainnoiden vaikutusta saantoon. In situ FTIR menetelmää kokeiltiin analyysimenetelmänä. Teollinen mittakaava otettiin huomioon turvallisuus ja ympäristötekijöissä. Kirjallisuustyö keskittyi aikaisemmin sovellettuihin menetelmiin salisylaattien ja samankaltaisten rakenteiden syntetiikassa. Aikaisemmin sovellettuja menetelmiä olivat biosynteesi, polyketidien syklisaatiot sekä erilaiset sykloadditot. Reagenssien myrkyllisyys ja huonot saannot saivat aikaan sen, ettei kilpailevaa menetelmää löytynyt. FTIR oli hyödyllinen tuotteen synnyn seuraamisessa, mutta päällekkäiset piikit ja erivahvuiset absorbanssit estivät sen käytön lähtöaineiden ja välituotteiden seuraamisessa. Kokeellisessa osassa mekanismia, sivutuotteiden muodostumista, pH:ta, reagenssiylimäärää ja lähtöaineen sivureaktioita tutkittiin. Nykyinen lämpötila todettiin hyväksi, sillä matalissa lämpötiloissa erään sivutuotteen muodostus kasvoi merkittävästi. Reaktioaika myös piteni merkittävästi. pH:n nosto paransi saantoa. Kahta emäskatalyyttiä kokeiltiin, mutta toinen ei parantanut saantoa. Toinen jäi orgaaniseen faasiin, mikä aiheuttaa ongelmia myöhemmissä vaiheissa. pH:ta ei voitu nostaa nostamalla karboksyylihapon suolan pitoisuutta, sillä se olisi lisännyt sivureaktiota. Sitä ei myöskään voitu nostaa rajattomasti, sillä mekanismissa on happokatalysoitu vaihe. Emäksiset olosuhteet ovat myös turvallisuusriski. Beta-Ketoesteri reagoi reaktio-olosuhteissa. Sivutuote reagoi muodostaen lopulta lopputuotetta, mutta äärimmäisen huonolla saannolla. Alpha, beta-Tyydyttymättömän aldehydin ylimäärä parantaa tilannetta. Alpha, beta-Tyydyttymättömän aldehydin kierrätys ja vesiliukoisen katalyytin etsiminen jäävät tutkittaviksi. |
ED: | 2006-01-11 |
INSSI tietueen numero: 30477
+ lisää koriin
INSSI