haku: @keyword urban renewal / yhteensä: 10
viite: 7 / 10
| Tekijä: | Niemi, Juha Petteri |
| Työn nimi: | Porin Pasaasi - Kantakaupungin kaakkoinen kevyenliikenteen akseli |
| Porin Pasaasi - Downtown South Eastern Pedestrian Axis | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2006 |
| Sivut: | Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtiosasto |
| Oppiaine: | Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus (A-36) |
| Valvoja: | Harris, Trevor |
| Ohjaaja: | |
| Sijainti: | P1 Ark A folio | Arkisto |
| Avainsanat: | urban design urban renewal pedistrian connections Pori kaupunkisuunnittelu täydennysrakentaminen kevyenliikenteen yhteys Pori |
| Tiivistelmä (fin): | Diplomityön aiheena on Porin kaupungissa sijaitsevien teollisuus- ja virkistysalueiden muutos- ja täydennyssuunnitelma. Työ kuuluu kaupunkisuunnittelun piiriin. Suunnittelualue sijaitsee Porin kantakaupungin kaakkoisosassa. Pitkänomainen alue rajautuu lännessä linja autoaseman tonttiin sekä pohjoisessa, idässä ja etelässä vilkkaisiin katualueisiin. Alueen jakaa kahtia niin ikään vilkasliikenteinen katu. Alueen itä-länsisuuntainen pituus on n. 1 km, leveys idässä n. 400 m ja lännessä n. 120 m. Pinta-ala on n. 26 ha. Alue on nykyisin vaihtelevassa kehitysvaiheessa ja sen osat eroavat merkittävästi toisistaan. Alueen ympäristöön kuuluu keskenään hyvin erilaisia kokonaisuuksia. Suunnitteluratkaisu perustuu alueen läpi itä-länsisuunnassa keskeisesti kulkevaan kevyenliikenteen akseliin, Pasaasiin. Lännessä akseli liittyy Keskusaukion kautta Porin ydinkeskustaan, idässä akseli jatkuu kaupungin itäisiin lähiöihin. Eri toiminnot sijoittuvat Pasaasin varrella ketjumaisesti: länsiosassa ovat matkakeskus sekä työpaikka-alue itäosassa urheilukeskus sekä asuinalue. Näistä kolme viimeisintä on käsitelty työssä. Alueen rakenne mataloituu ja väljenee voimakkaasti kohti itää muuttuen kaupunkimaisesta esikaupunkimaiseksi. Työpaikka-alueen ratkaisussa on pyritty löytämään alueelle joustava ratkaisu, joka sallii alueen käytön monipuolisena kokonaisuutena ja pystyy joustamaan kaupungin kehitystarpeiden mukaan. Korttelit ovat yhtenäisiä kolmikerroksisia massoja, joita on jäsennetty korkeilla tornimassoilla. Matalat osat on tarkoitettu toimitilakäyttöön ja tornit asuinkäyttöön. Toimitiloissa on pyritty antamaan vaihtoehtoja erilaisille yrittäjyyden muodoille. Asuminen on tarkoitus toteuttaa sellaisina erityisasumisen muotoina, jotka tukevat nuorten yrittäjyyttä alueella. Ratkaisussa on pyritty myös siihen, että molempien osalla rakentamisen määrä voi tarpeen mukaan vaihdella kokonaisuuden pysyessä periaatteeltaan samana. Kaupunkikuvallisesti matalat massat on mitoitettu ympäröivien matalien alueiden suhteisiin ja korkeat tornimassat on mitoitettu ympäröivien yksittäisten korkeiden dominanttirakennusten suhteisiin. Pasaasi kulkee alueen keskellä pihakatuna. Urheilukeskuksessa nykyiselle pysäköintialueelle on osoitettu kaupunkimainen urheilupuisto, joka täydentää nykyisten rakennusten toimintaa. Puistoon on osoitettu myös vapaan oleskelun alueita sekä ravintola. Laaja pysäköintialue on hajautettu alueen reunoille ja katuverkkoa on täydennetty saavutettavuuden lisäämiseksi. Pasaasi kulkee alueella osin pihakatuna ja osin kadun varrella. Asuinalue on ratkaistu tiiviinä ja mittakaavaltaan intiimeinä puutalokortteleina, jotka on sijoitettu pihakatujen varsille osin purettavan uimahallin paikalle ja osin ala-asteen koulun ympärille. Talotyypit vaihtelevat rivitalon ja pienkerrostalon välillä siten, että pienet asunnot on sijoitettu kolmikerroksisiin pienkerrostaloihin ja suuret yksi- ja kaksikerroksisiin rivitaloihin. Visuaalisesti rakennuksia yhdistää yhtenäiset loivat katot. Kaupunkikuvallisesti alue täydentää kantakaupungin puutalorakenteisen itäreunan. |
| ED: | 2006-09-20 |
INSSI tietueen numero: 32388
+ lisää koriin
INSSI