haku: @instructor Absetz, Ilmari / yhteensä: 10
viite: 1 / 10
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Poussa, Matti
Työn nimi:Lämmitetty massiivihavupuulattia
Heated massive softwoodfloor
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2006
Sivut:101      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto
Oppiaine:Talonrakennustekniikka   (Rak-43)
Valvoja:Absetz, Ilmari
Ohjaaja:Absetz, Ilmari
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201304271937
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:choosing of material
storaging
comfortability
efficiency of heating
deformations
raaka-aineen valinta
välivarastointi
lämmitysteho
käyttömukavuus
muodonmuutokset
Tiivistelmä (fin):Diplomityössä tutkittiin lattialämmitettyjä massiivihavupuulattioita.
Lattialautojen valmistusprosessia tutkittiin omassa osiossaan.
Lisäksi tutkittiin kokeellisesti ja mallintamalla lattialämmitetyn puulattian toimintaa, vaikutusta energiankulutukseen ja puun muodonmuutoksiin.
Tutkimuksen pohjalta laadittiin asiaa koskeva ohjeistus.

Nykyiset asumiskonseptit asettavat suuret vaatimukset lautalattioille.
Kokonaislaatua voidaan nostaa optimoimalla pahimmat muodonmuutoksia aiheuttavat tekijät, tärkeimpinä niistä raaka-aineen valinta ja kuivaus.
Paras raaka-aine lattialaudoille on pohjoismaisella sahaustavalla sahattu 3 ex log siten, että sydänkappaleet lajitellaan pois.
Sydänkappaleet ja sydänjuovaiset laudat aiheuttavat kieroutta ja sydämen suhteen epäsymmetriset kappaleet syrjävääryyttä.
Syrjävääryys ja kierous estävät tiiviin asennuksen betonilaatassa.
Syrjävääryys aiheuttaa rakovälin tuplaantumista puupalkistossa.
Optimaalisen lattialautapoikkileikkauksen tulee olla sydänpuoli käyttölappeena, tarkkaan symmetrinen ytimen suhteen, keskilinjalle pystyyn vedetyllä akselilla ei saa olla sydän/pintapuurajaa ja poikkileikkauksen keskipisteen tulee sijaita 30-50mm sydämestä.
Haluttu raaka-aine tulisi hankkia laivakuivana (MC 14-16%), jolloin sen suoruus voidaan tarkistaa.
Lattialautojen optimaalinen tavoitekosteus on MC 8% vaihteluvälillä 6-9%, johon kuivaaminen voidaan suorittaa erikseen.
Syklisten kosteusrasitusten käyttöä muodonmuutosten vähentämiseksi kuivausohjelmassa tulisi kehittää.

Lattialämmityksen vaikutusta lämmitystehoon, lämpöhäviöihin ja lautalattian muodonmuutoksia tutkittiin koelattioiden ja mallinnuksen avulla.
Lämpökenttälaskelmien mukaan lattialämmitys kaksinkertaistaa ja puulattian tapauksessa kolminkertaistaa alapohjan lämpöhäviöt.
Kokonaisenergiantarve ja sitä mukaa energiakustannukset kuitenkin kasvavat lämmitetyllä puulattialla vain 8%, mikä voidaan kompensoida mitoittamalla vaippa ja/tai ilmanvaihto yhteensä 8% vähemmän energiaa kuluttavaksi. lämmittämättömän rakenteen tasolle lisä-eristämällä alapohjaa.
Sekä lautalattian, että välikerrosten (esim. solumuovi) todettiin leikkaavan lämmitystehoa huomattavasti, siksi lämmitysputkien päällisen rakenteen paksuus on minimoitava.
Lattialämmitetyn puulattian pintalämpötilaerot ovat alle 2 astetta, mikä ei ole epämukavuustekijä.
Pintalämpötilan maksimiarvoksi määritettiin 30°C, mikä on sekä käyttömukavuusraja, että lattian liiallista kuivumista rajoittava.

Lattialämmityksen ei todettu lisäävän puulattian muodonmuutoksia.
Kiinnityksellä puupalkistossa tai ponteista liimauksella betonilaatassa ei ollut pienentävää vaikutusta muodonmuutoksiin.
Lämpöpuulattian muodonmuutokset olivat kokeissa puolet pienempiä kuin normaaleilla laudoilla.
Lattialaudat tulee höylätä sydänpuoli käyttölappeeksi, koska käyristymisen todettiin oleva käyttömukavuuden kannalta haitallisempaa kuin kupristuman, jonka lisäksi todettiin pienentävän rakoleveyttä.

Kiinnityskokeiden perusteella puupalkistoon asennettava lautalattia tulisi kiinnittää vähintään 60mm tiheäkierteisillä täyskierteisillä ruuveilla palkkeihin ja suoraan kontaktiin lämmönjakopellin kanssa.
Betonilaatan päälle kelluvasti asennettavan lautakentän tasoittavaksi kerrokseksi suositellaan 2mm solumuovia 3mm:n solumuovin sijasta tai Iämmönjohtavampaa bitumimattoa.
Liikuntasaumat ja jalkalistat mitoitetaan siten, että kelluvan lautalattian vapaa leveyden suuntainen kokonaiseläminen on 15mm/mm ja lämpöpuulle puolet vähemmän.
ED:2006-09-26
INSSI tietueen numero: 32411
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI